Lääninhallinnon historiaa
Lääninhallitus valtion aluehallintoviranomaisena 375 vuotta
Lääninhallinto päättyi vuoden 2009 lopussa ja samalla päättyi lääninhallinnon 375-vuotinen historia. Valtion aluehallinnon uudet virastot, aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset aloittivat toimintansa 1.1.2010
Lääninhallinnon syntymisen perustana on vuoden 1634 hallitusmuoto. Tuolloin Ruotsin keskushallinnon ja paikallishallinnon väliin luotiin maaherrojen johtamat lääninhallitukset. Samalla määrättiin lääninhallitusten tehtävät ja läänien alueet. Maaherrat toimivat valtiovallan, kruunun edustajina Suomessa.
Maahamme perustettiin aluksi neljä lääniä. Niiden alueet määrättiin pääasiassa vanhojen linnaläänien ja maakuntien rajojen mukaisesti. 1700-luvun loppupuolella läänien määrää lisättiin. Autonomian alkuaikana lääninhallituksen merkitys olojen kehittäjänä sai enemmän painoa. 1800-luvun loppupuolella tehtävät lisääntyivät. 1800- ja 1900-luvuilla perustettiin jälleen uusia läänejä. Enimmillään läänejä oli kaksitoista.
Lääninhallinnolle ja erityisesti maaherroille säädettiin 1634 laaja tehtäväkenttä. Se ulottui yleishallinnosta sekä rauhan ja järjestyksen valvonnasta päätösten toimeenpanoon, kaupunkien ja teiden rakentamisen valvonnasta merenkulkuun. Maaherran tehtävänä oli myös huolehtia kruunun omaisuudesta ja saatavista.
Vuonna 1937 annetussa asetuksessa korostettiin ensimmäisen kerran läänin väestön tarpeita. 1950-luvulla lääninhallitus sai uusia merkittäviä tehtäviä. 1960-luvulla hallinnon merkitys yhteiskunnan säätelijänä korostui. Aluehallinto pirstoutui, mistä aiheutui yhteensovittamisongelmia. Ratkaisuksi esitettiin hajallaan toimivien hallintoviranomaisten liittämistä lääninhallitusten yhteyteen. Lääninhallitukset saivat uusia tehtäviä 1970- ja 1980-luvulla. Uudistuksia tehtiin jälleen 1990-luvun alkupuolella, jolloin aluekehitystehtävät siirrettiin lääninhallituksista maakuntien liitoille.
Suuri lääniuudistus vuonna 1997
Vuonna 1997 tehtiin suuri lääniuudistus aluehallintouudistuksen yhteydessä. Syyskuun alusta 1997 vuoden 2009 loppuun asti Suomessa oli kuusi lääniä: Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni sekä Ahvenanmaan lääni. Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Länsi-Suomen läänit olivat ns. suurläänejä, jotka koostuivat useammista aiemmin toimineista lääneistä.
Etelä-Suomen lääni muodostettiin entisestä Uudenmaan läänistä, Kymen läänistä sekä Hämeen läänin eteläosasta. Lisäksi lääniin liitettiin entisestä Mikkelin läänistä Heinolan, Sysmän ja Hartolan kunnat. Etelä-Suomen läänissä oli vuoden 2009 lopussa 72 kuntaa.
Tehtävät siirrettiin uusiin virastoihin vuonna 2010
Lääninhallitus oli kahdeksan ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Tehtävänä oli edistää asukkaiden hyvinvoinnin, perusoikeuksien sekä oikeusturvan toteutumista. Lääninhallitus tuki kuntia peruspalveluiden järjestämisessä sekä seurasi ja arvioi palveluiden toteutumista. Lääninhallitus hoiti myös monenlaista lupahallintoa sekä siihen liittyvää ohjausta ja valvontaa. Lisäksi se varmisti asukkaiden turvallisuuden ja yhteiskunnan toimivuuden sekä normaali- että poikkeusoloissa.
Pääosa Etelä-Suomen lääninhallituksen tehtävistä siirrettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastoon sekä Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Poliisitoimi siirrettiin Poliisihallitukseen, ulosottoasiat Valtakunnanvoudinvirastoon sekä oikeuslääkinnän tehtävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.
Etelä-Suomen läänin vaakuna 1997–2009
Etelä-Suomen läänin vaakuna muodostui Hämeen, Karjalan ja Uudenmaan maakuntien vaakunoista. Kilven oikeanpuoleisessa yläkentässä oli Hämeen vaakuna, vasemmanpuoleisessa yläkentässä Karjalan vaakuna ja alakentässä Uudenmaan vaakuna. Kilven päällä oli herttuakunnan kruunu.
Etelä-Suomen läänin maaherrat (1.9.1997–31.12.2009) Tuula Maj-Lis Linnainmaa 1997–2003 Anneli Kristiina Taina 2004–2009
Hämeen, Kymen ja Uudenmaan läänien maaherrat itsenäisyyden ajalta
Hämeen lääni Kustaa Aadolf Saarinen 1917–1918 Antti Agaton Tulenheimo 1918–1919 Albert Alexander von Hellens 1919–1930 Karl Sigurd Mattson 1930–1959 Jorma Jussi Kullervo Tuominen 1959–1972 Valdemar Edmund Sandelin 1973–1979 Risto Adrian Tainio 1979–1994 Kaarina Elisabet Suonio 1994–1997
Kymen lääni Anders Verner Hackzell 1918–1920 Lauri Kristian Relander 1920–1925 Arvo Verner Aleksander Manner 1925–1955 Jaakko Artturi Ranta 1955–1964 Esko Ensio Peltonen 1965–1975 Erkki Kalervo Huurtamo 1975–1984 Matti Väinö Risto Jaatinen 1984–1993 Mauri Kalevi Miettinen 1993–1997
Uudenmaan lääni Bruno Fredrik Jalander 1917–1932 Ilmari Veikko Helenius 1932–1944 Ilmari Armas Eino Martola 1944–1946 Väinö Johannes Meltti 1946–1964 Reino Ragnar Lehto 1964–1966 Kaarlo Vilhelm Pitsinki 1966–1982 Jacob Magnus Söderman 1982–1989 Eva-Riitta Siitonen 1990–1996 Eino Pekka Salomon Silventoinen (ma) 1996–1997 Tuula Maj-Lis Linnainmaa (ma) 1997
|