|
Järvenpäässä syttyi 28. lokakuuta 2006 iltapäivällä yksikerroksisen rivitalon huoneistossa tulipalo, joka levisi ullakolle. Sammutustöiden yhteydessä loukkaantui kolme palomiestä. Vakavimmin loukkaantui palomies, joka kattotyöskentelyn yhteydessä putosi vesikatteen läpi suoraan palokohteen yläpuolelle. Vammat olivat palovammoja raajoissa, päässä ja hengityselimissä. Vammojen laajuuteen vaikutti paineilmalaitteen kasvo-osan irtoaminen kypärästä putoamisen yhteydessä. Kaksi muuta katolla työskennellyttä palomiestä saivat myös palovammoja pelastaessaan vakavimmin loukkaantunutta.
Sisäasiainministeriö asetti tutkijaryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää tapahtumien kulku, palomiesten vammautumiseen johtavat tekijät, viestiliikenteen sujuvuus sekä työturvallisuuteen liittyvät tekijät. Tarvittaessa ryhmän tuli tehdä ehdotuksia työturvallisuuden kehittämiseksi.
Palon ilmeinen syttymissyy oli saunan kiukaan päälle narulle kuivumaan asetettujen pyykkien putoaminen kiukaan päälle. Palo levisi saunan katon läpi rakennuksen ullakolle. Palon kuumuuden vaikutuksesta rakennuksen sementtikuituisten vesikatelevyjen lujuus heikkeni. Palokunnan tullessa paikalle savua tulvi katolla olevasta huippuimurista sekä räystäiden alta. Palokunnan ensimmäinen yksikkö määrättiin sisäsammutukseen ja toinen yksikkö katon aukaisuun. Yksi kattotyöskentelyyn osallistuneista palomiehistä eteni palavan huoneiston katolle luullen katteen olevan tiilestä ja siten kantavan.
Tutkintaryhmä suosittelee työturvallisuuden lisäämiseksi kattotyöskentelyn koulutuksen terävöittämistä siten, että kattotyöstä luopuminen voi olla hyväksyttävää toimintaa sekä katemateriaalien ja niiden alusrakenteiden ominaisuuksien tunnistamista kehitetään. Lisäksi tutkijaryhmä suosittelee viestiohjeiden tarkistamista niin, että samalla työskentelypaikalla olevat savusukeltajat voivat olla yhteydessä keskenään. Myös lämpökameroiden tehokasta käyttöä tulee edistää. Tutkijaryhmä suosittelee työturvallisuuteen vaikuttavien apuvälineiden, kuten VIRVE -radioiden kenttäkokeita niiden toiminnan luotettavuuden selvittämiseksi. Samoin tutkijaryhmän mielestä kypärä-kasvo-osan käyttäjien, kuten pelastuslaitosten, tulee tunnistaa varmistamattomien jousikuormitteisten kasvo-osien kiinnikkeiden irtoamismahdollisuus tietyissä olosuhteissa. Onnettomuuksien tutkintaa helpottamaan tutkijaryhmä suosittelee puheryhmien automaattista tallennusta ja päivystyssalien
taustanauhoitusta. Rakenteellisena kehittämisehdotuksena suositellaan lopputarkastusten tekemisessä keskittymistä erityisesti rivitalojen ullakoiden osastoinnin toteutukseen. Myös ullakon osastointi tulisi fyysisesti merkitä rakennuksiin.
|
Julkaisun verkkoversio (pdf 1101 Kt)
Takaisin 