Kirsi Salo

Asiantuntijat gallupissa: Keskustelua turvapaikkapolitiikasta.

Monitori kysyi kahdelta päättäjältä ja kahdelta asiantuntijalta mielipiteitä maahanmuuttolakien uudistamisesta. Aihe on arka, ja keskustelua käydään kieli keskellä suuta. Moni poliitikko kieltäytyi haastattelusta vedoten asiantuntemattomuuteensa.

1. Mihin suuntaan lakia pitäisi kehittää?

Into uudistaa turvapaikkapolitiikkaa on Suomen Punaisen Ristin pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikön Leena-Kaisa Åbergin mielestä poliittinen paniikkireaktio.
– Meidän hakijamäärämme ovat edelleen sekä pohjoismaisittain että eurooppalaisittain hyvin kohtuullisia. Pakolaisasiantuntija pelkää, että hakijoita vähennetään lakikikkailulla, joka voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin.
– Esimerkiksi ikätesteistä kieltäytyminen ei saa tarkoittaa, että henkilö katsotaan automaattisesti täysi-ikäiseksi, hän sanoo. Åbergista hakijan pitäisi saada myös mahdollisuus osoittaa alaikäisyytensä, vaikka toinen EU-maa olisi merkinnyt hänet täysi-ikäiseksi. On tärkeää, että tutkintamenetelmiä kehitetään, sillä tutkinnan tulokset eivät usein ole yksiselitteisiä, hän sanoo.
– Esimerkiksi Tanskassa aika harva todetaan testeillä yli-ikäiseksi, vahvistaa Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö.
Kuntaliiton maahanmuuttoasiain koordinaattori Anu Wikman-Immonen uskoo, että iänmääritysten käyttö voi vähentää alaikäisiksi ilmoittautuvia tulijoita. Hänestä väärinkäytösten karsiminen on todellisten avuntarvitsijoiden etu. Porsaanrei’illä keinottelevat henkilöt nostattavat rasistisia ennakkoluuloja. Espoon kaupunginvaltuutettu Teemu Lahtisen (perus.) mielestä ongelma on turvapaikanhakijoiden kasvava määrä. Tähänastisilla lakimuutoksilla on hänestä hoidettu vain sen oireita. Lahtinen on kuitenkin tyytyväinen, että nyt myös tilapäisellä oleskeluluvalla saa tehdä töitä, ja että viranomaisilla on entistä paremmat valtuudet tarkistaa hakijan ilmoittamia tietoja.

2. Miten herättää kuntien kiinnostus?

Vastaanottokeskukset ovat turvoksissa, ja kunnat suhtautuvat uusiin vastaanottokeskuksiin varauksella. Keskusten lähikuntiin kohdistuu paine tarjota Suomeen jääville myös kuntapaikka. Wikman-Immosen mukaan kotouttamiseen tarvitaan lisää rahaa. Moni jo oleskeluluvan saanut asuu vielä vastaanottokeskuksessa, koska kuntapaikkaa ei ole löytynyt.

Valtio on houkutellut kuntia sijoittamaan tulijoita maksamalla heistä laskennallisia korvauksia, mutta vuoden 1993 tasolle jääneet summat ovat menettäneet porkkana-arvonsa. Teemu Lahtinen etsisi ruuhkien purkamiseen muita keinoja kuin verorahat. Ville Niinistö korottaisi ensisijaisesti kuntakorvauksia. Osa tehokasta ja reilua turvapaikkajärjestelmää on valitusten jälkeen hylättyjen hakijoiden nopea käännyttäminen, hän huomauttaa. – Kuuluu hakijan oikeusturvaan, ettei hän joudu odottamaan epävarmuudessa, milloin hänet lähetetään pois.

Kuntien korvaussummia on myös SPR:n Åbergin mielestä korotettava, mutta kuntia voidaan auttaa myös tukemalla vapaaehtoistyötä.
– Luulen, että monissa kunnissa viranomaiset ovat jääneet aika yksin, hän sanoo. Åbergista on tärkeää saada mukaan niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajien omia yhdistyksiä ja järjestöjä. Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa voisi Åbergin mielestä keskittää alueille, joilla on parhaat viranomaisresurssit ja lyhyet välimatkat. Näin tutkimukset on helpompi järjestää. Ville Niinistö tukisi etenkin pieniä kuntia vastaanotossa, sillä pienissä piireissä suomalaisiin olisi helpompi tutustua.

- On perusteltua arvioida työnsaantinäkökulmaakin, kun mietitään vastaanottokeskusten sijoittelua. On erittäin tärkeää madaltaa maahan sopeutumisen kynnystä.
Kuntaliiton Wikman Immosen mielestä kunnan palvelukyky pitää huomioida. Vaikka valtio maksaa, palvelut järjestää usein kunta. – On tärkeää, että kunnassa osataan varautua palvelutarpeisiin, jotka ovat joskus vaativiakin.

3. Kuka kuuluu perheeseen?

Kesällä julkisuuteen nousi egyptiläinen isoäiti, jonka pojat lupasivat hoitaa häntä, jos hän saisi jäädä Suomeen. Nykylain mukaan vain ydinperhe – aviopuoliso ja huollettavat lapset – voivat saada oleskeluluvan perheen yhdistämisen perusteella. Poikkeukset harkitaan tarkkaan. Teemu Lahtisesta muutkin sukulaiset ovat tervetulleita, jos he pystyvät varmistamaan itselleen yksityisen elatuksen. Lahtinen ja Niinistö pitävät mahdollisena myös mallia, jossa esimerkiksi Suomen kansalaisen vanhemmat saisivat oleskeluoikeuden ilman sosiaaliturvaa tai rajoitetulla turvalla.
– Se kuitenkin edellyttää, että kyseinen kansalainen ottaa heidän elatuksensa vastuulleen, Lahtinen pohtii.

Leena-Kaisa Åberg varoittaa, että turvajärjestelmästä pois sulkeminen voisi luoda syrjäytyneiden vanhusten ryhmiä. 
– Ei pidä luoda lupakategorioita, joissa on heikompia oikeuksia, hän sanoo.

Niinistö kehottaa pohtimaan omaa motivaatiota sopeutua vieraaseen maahan, jos omia vanhempia ei saisi luokseen. Häntä huolettavat myös kasvattilapset, joiden huoltajuus aiotaan selvittää entistä tarkemmin. Todisteiden puute ei saisi jättää hätää kärsivää turvapaikatta.