Tuomo Tarvas

Turvapaikkapäätösten teko edellyttää monen osapuolen yhteistyötä

Turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat pidentyneet. Vielä alkuvuodesta hakemus käsiteltiin Maahanmuuttovirasto Migrissä keskimäärin seitsemässä kuukaudessa.
– Nyt olemme päässeet käsittelemään viime syksyllä saapuneita hakemuksia, eli käsittelyaika on pidentynyt jopa vuoteen, turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo Migristä vahvistaa.

Sama näkyy poliisissa. Helsingissä poliisin kuulusteluun pääsee keskimäärin 47 päivässä, muualla Suomessa 57 päivässä.
– Poliisiasemilla ei ole aina tarpeeksi resursseja. Syynä voi olla myös poliisien kokemuksen puute turvapaikanhakuasioissa, ulkomaalaispoliisin tutkintayksikön johtaja, komisario Juha Holopainen listaa.

Paikallispoliisit hoitavat niille hakemuksen jättäneiden kuulusteluita. Vaikka poliisilla ei olisikaan juuri kokemusta turvapaikkakuulusteluista, hän saa niihin apua valmiista, strukturoidusta kysymyspohjasta.

Hakijoiden kertomuksiin luotetaan

Poliisin ja Migrin kannalta suuri haaste on selvittää turvapaikanhakijan tietojen todenperäisyys. Vain harvalla on ajantasaisia dokumentteja. Poliisikuulustelut ja Migrin puhuttelut ovat yleensä ohi muutamassa tunnissa, mutta ne saattavat kestää myös päiviä. Iso haaste on hakijan vaitonaisuus tai väärinkäsitykset. Esko Revon mukaan lähtökohtana on, että hakija puhuu totta.
– Tavoitteenamme on saada hakija luottamaan meihin. Hänen on uskallettava kertoa traumaattisistakin kokemuksista. Matkareittiä ja kotiseutua tutkittaessa hakijan kertomusta peilataan Migrin ajantasaisiin maatietoihin. Apuna käytetään myös kielianalyyseja.

Tulkkausta videon välityksellä

Kertomuksista voi välillä löytyä aukkoja tai ristiriitaisuuksia, esimerkiksi keksittyjä väitteitä poliittisesta toiminnasta, jonka perusteella suojelua haetaan.
– Kokemuksesta sekä maatietoudesta ja kulttuurintuntemuksesta on kuulusteluissa hyötyä, Juha Holopainen huomauttaa. Eri tahojen aikataulujen yhteensovittaminen on hankala tehtävä.

– Puhutteluajan on sovittava sekä hakijalle, viranomaiselle, tulkille että oikeudelliselle avustajalle, jos turvapaikanhakija haluaa sellaista käyttää, Esko Repo toteaa. Tavallisimpien kielten kuten somalin, kurdin tai darin tulkkien saanti ei ole ongelma pääkaupunkiseudulla. Muualla Suomessa tulkki saatetaan tilata Migrin alueelliseen turvapaikkayksikköön tai poliisiasemalle koko päiväksi ja hoitaa useampi puhuttelu saman päivän aikana tai käyttää videotulkkausta.

Odottaminen stressaa

Jatkuva odottelu, kulttuurin tuntemattomuus ja järjestelmän vieraus rasittavat eniten turvapaikanhakijoita, projektikoordinaattori Minna Siitonen Pakolaisneuvonnasta arvioi.
– Miten selittää luku- ja kirjoitustaidottomalle, Somalian maaseudulta tulevalle Schengenit ja Dublin-asetukset, kun hänen kielessään ei edes ole käsitteitä niiden ymmärtämiseen. Joskus voi käydä niin, että hakija luulee suomalaisviranomaisten tietävän lähtömaan ihmisoikeustilanteesta enemmän kuin hän itse, joten hän ei halua tai jaksa kertoa kaikkea ihmisoikeusloukkauksista.

– Päätökseen kuitenkin vaikuttaa se, mitä hakija itse kertoo, Siitonen sanoo. Vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijällä ja terveydenhoitajalla sekä luotettavalla tulkilla on suuri rooli. Tieto henkilön traumaattisista kokemuksista kuten raiskauksesta tai kidutuksesta tulisi tuoda esille jo ennen Migrin puhuttelua.
– Jos hakija ei kykene kertomaan puhuttelussa esimerkiksi raiskauksesta, jälkikäteen toimitettu lääkärinlausunto saattaa vaikuttaa epäuskottavalta, Siitonen toteaa. Turvapaikanhakijoita voi rasittaa se, että heitä siirrellään vastaanottokeskuksesta toiseen.
– Jos hakija on matkustanut läpi yön junalla paikkakunnalta toiselle, hänen keskittymiskykynsä ei ole välttämättä hyvä ja se voi vaikuttaa vastauksiin.

Poliisin rooli:

• turvapaikkahakemuksen voi jättää mille tahansa poliisilaitokselle
• paikallispoliisi selvittää hakijan henkilöllisyyden ja matkareitin turvapaikkakuulustelun aikana
• ulkomaalaispoliisi vastaa maasta poistamisesta, jos hakija ei saa kansainvälistä suojelua

Maahanmuuttoviraston rooli:

• varmistaa puhuttelussa hakijan lähtöpaikan ja etnisen alkuperän
• päättää turvapaikasta tai oleskeluluvasta