Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Kolumni: Vaihtopenkiltä maalintekijöiksi

Maahanmuutto on julkisessa keskustelussa ollut tapetilla viimeisen vuoden. On väitelty turvapaikanhakijoiden määristä ja kustannuksista. Lehtijutuissa vastaanottokeskukset on nähty vain kulueränä, turvapaikanhakijat potentiaalisina sosiaalitapauksina ja perheenyhdistäminen mahdollisuutena saada koko laaja suku Suomeen.

Keskustelu on keskittynyt pitkälti turvapaikanhakijoihin, vaikka maahanmuuton kokonaiskuva on huomattavasti laajempi ja moninaisempi. Suomeen tullaan pääosin työn ja rakkauden perässä, ei turvapaikanhakijoina.

Keskustelussa on jäänyt vähälle huomiolle järjestöjen, kuntien ja yksittäisten ihmisten maahanmuuttajien parissa tekemä jokapäiväinen ruohonjuuritason työ. Esimerkiksi Monika-Naiset liitto on auttanut maahanmuuttajanaisia jo kymmenen vuotta. Punkalaitumella kunta on ottanut aktiivisen roolin ja näkee maahanmuuton ja vastaanottotoiminnan osana kunnan strategiaa. Närpiöstä löytyy työnantajia, jotka ovat ottaneet vastuuta kotouttamisesta.

Suomeen tulleille pakolaisille on haasteista huolimatta pystytty turvaamaan turvallinen määräaikainen koti. Siitä kaikille vastaanottotyötä tekeville valtava kiitos. Samoin ministeriön väki on työskennellyt valtavan paineen alla, kun vastatuulesta huolimatta on löydetty uusia majoituspaikkoja.

Maahanmuuttajista löytyy myös paljon menestyneitä. On maakunnan vuoden yrittäjiä ja arvostettuja työntekijöitä ympäri Suomea. Hyvä esimerkki on Hetemaj´n perhe, jonka melkein kaikki tuntevat. Hetemaj´t saapuivat pakolaisina Suomeen, ja nyt perheen pojat, Perparim ja Mehmet, ovat maajoukkueessa pelaavia huippujalkapalloilijoita. It-alalla työskentelevä tytär, Fatbardhe, valittiin Vuoden Pakolaisnaiseksi. Ilman maahanmuuttajia miesten jalkapallo olisi vielä suurempien haasteiden edessä!

Mutta valitettavasti näyttää siltä, että asenneilmasto on koventunut. Lehdistössä ilmaistaan vihaa toisella tavalla kuin aikaisemmin. Minua on syytetty liian liberaaliksi ja naiviksi, kun en kuulemma näe maahanmuuton ongelmia. Sellainen todistus on väärä; olen avoimesti puhunut kotouttamisen puutteista – mutta päinvastoin kuin kriitikot, näen myös maahanmuuton mahdollisuudet.

Tiedän, että Suomesta turvapaikkaa hakevien joukossa on sellaisia, jotka eivät täytä kriteerejä saada kansainvälistä suojelua. Mutta ei voi lähteä siitäkään kyynisestä ajattelusta, että he kaikki olisivat huijareita. Minusta on tärkeintä, että Suomi turvaa jokaiselle oikeuden oikeudenmukaiseen prosessiin ja asiansa käsittelyyn. Siitä emme oikeusvaltiossa voi tinkiä.

Kesäkuussa egyptiläisen isoäidin käännytysuhka toi esiin toisen puolen keskustelusta. Laaja joukko suomalaisia oli sitä mieltä, että isoäidin tulisi antaa jäädä sukulaistensa luokse Suomeen. Sain itsekin asiasta paljon palautetta kansalaisilta. Mielestäni keskustelu toi esiin suomalaisten perusarvot. Suomalaiset haluavat auttaa hätää kärsiviä ja tarjota heille turvaa sekä rakentaa maata, jossa jokaisella on mahdollisuus elää ja onnistua yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Meidän tulee jatkaa työtä näiden arvojen puolesta ja nähdä maahanmuuttajat yhä enemmän voimavarana, ei ongelmana. Jalkapallotermein haluaisin kannustaa heitä vaihtopenkiltä maalintekijöiksi.