Adrián Soto

Jos asenteet eivät muutu, talousjuna hidastuu

Suomen Tilastokeskuksen mukaan maan työttömyysaste putosi helmikuussa 6,4 prosenttiin.1,1 prosentin lasku vuoden aikana on merkittävä parannus, ja pitkästä aikaa Suomi on EU-maiden työttömyystilastojen keskiarvon paremmalla puolella. EU:n 27 jäsenmaan keskiarvo on 7,7 prosenttia. Hyvä näin.

Olemme kuulleet, että Suomen taloudella mennee todella hyvin. Talouskasvulle on ennustettu tälle vuodelle 2,9 prosentin vauhtia, se on edelleen hyvä.

Tämä ruusuinen kuva ei kuitenkaan ole kaikkien todellisuutta. Maahanmuuttajat, joiden määrä alkaa olla jo lähes kolme prosenttia väestöstä, ovat edelleen kaukana hedelmäpuutarhasta. Työministeriön viimeisimmän selvityksen mukaan maahanmuuttajista joka neljäs on työtön, eli määrä on moninkertainen kantaväestöön verrattuna. Jos työtä vailla oleviin lisätään kaikki kurssilaiset, nousee todellinen luku lähelle 50 prosenttia.

***   

Toki kaikki työnantajat eivät suhtaudu torjuvasti maahanmuuttajiin.  Pääkaupunkiseudulta löytyy muutamia aloja, joilla muualta tullut työvoima näyttelee merkittävää osaa. Esimerkiksi Helsingin bussiliikenteen kuljettajista kolmasosa on maahanmuuttajia. Toinen esimerkki on SOL-siivouspalvelu, jonka työntekijöistä joka neljäs on muualta tullut. Lisäksi yksi kokonainen taloussegmentti, rakennustoiminta, alkaa olla maahanmuuttajien varassa. Mutta rakennusalalta ei ole olemassa luotettavia lukuja, koska suuri osa työntekijöistä on vuokratyövoimaa, joka sukkuloi Suomen ja Baltian välillä.

Kannattaa mainita, että rakennustoiminta on merkittävä tekijä, kun mitataan talouskasvua. Jos katsotaan tarkemmin, voidaan löytää kaksi hyvin keskeistä toiminta-aluetta, joiden panos näkyy suoraan talousindeksissä. Molemmissa kohteissa muualta saapunut työvoima tekee leijonan osan työpanoksesta. Ensimmäinen on Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentaminen. Olkiluodon 2 700 työntekijästä peräti 1 800 tulee muualta, suurin ryhmä Puolasta. Toinen esimerkki on Turun Aker Yardin telakka, jossa tehdään suuria risteilyaluksia. Telakalla työskentelee ainakin 2 000 työläistä, joista yli puolet on Baltian maista tai Puolasta.

Nämä kolme kohdetta, rakennusala, ydinvoima ja telakat, ovat suomelle tärkeitä, mutta tällä hetkellä näiden alojen työntekijät eivät maksa veroa tai sosiaaliturvamaksuja Suomeen. Toisin sanoen tällä politiikalla voi tulla hyvää jälkeä vain lyhyellä tähtäimellä. Se ei pelasta Suomea pitkällä aikavälillä.

***

Samaan aikaan meillä on työttömiä, joita työantajat eivät halua. He eivät ymmärrä, että Suomen maassa on työvoimareservi, joka on käytettävissä. Monet työnantajat toistavat toistamistaan, että eivät voi palkata maahanmuuttajia, koska nämä eivät hallitse Agricolan kieltä.

Sekä SOL ja HKL näyttävät esimerkkiä siitä, että kaikkialla ei tarvita Suomen kielen maisterinpapereita.

Nuorista maahanmuuttajista työttömänä on useampi kuin joka neljäs.  On paljon somali-, venäläis- ja irakilaistaustaisia nuoria, jotka ovat käyneet läpi suomalaisen koulujärjestelmän. Heidän kielitaidossaan ei ole vikaa, mutta silti he eivät pääse sisään työelämään. Syitä on vain yksi. Työantajien ennakkoluulot.

Suomi on ollut etnisesti ja kulttuurisesti homogeeninen maa. Mutta nyt, kun maan väestö ikääntyy kovaa vauhtia, tilanne on muuttumassa. Työantajien täytyisi ymmärtää, että meillä on edessä win–win -tilanne. Jos maahanmuuttajat kelpasivat työelämään, siitä hyötyisi työantajien ja -tekijöiden lisäksi koko Suomi. Ainoa mitä tarvitaan on, että työnantajat – julkinen sektori mukaan luettuna – vapauttaisivat itsensä ennakkoluuloista.

Työelämän kautta myös integroituminen yhteiskuntaan tapahtuu paljon sujuvammin. Jos Saksassa, Australiassa, USA:ssa tai Brasiliassa integroituminen kestää 3-5 vuotta, miksi sen Suomessa täytyy viedä toistakymmentä vuotta?