Usein kysyttyä: Turvapaikanhaku, pakolaiset
Miksi Suomeen tulee turvapaikanhakijoita? Ihmiset lähtevät kotimaastaan monista syistä: pakoon sotaa, vainoa, turvattomuutta. Suurin osa kotimaastaan pakoon lähtevistä päätyy pakolaisiksi oman maansa lähialueille. Osa kotimaastaan pakoon lähteneistä hakeutuu turvapaikanhakijoiksi esimerkiksi Eurooppaan. Se, mihin maahan turvapaikkaa hakemaan päädytään, riippuu useista tekijöistä (esimerkiksi matkustusreitistä, henkilön tiedoista kyseisestä maasta). Kun henkilö tulee Suomeen ja ilmoittautuu turvapaikanhakijaksi, Suomella on kansainvälisten sopimusten perusteella velvollisuus tutkia, onko henkilö oikeutettu saamaan kansainvälistä suojelua Suomessa. Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan, että turvapaikkahakemusprosessin yhteydessä selvitetään, onko hakija oikeutettu turvapaikkaan tai saamaan oleskeluluvan toissijaisen- tai humanitaarisen suojelun perusteella. Katso kysymys: Mikä ero on turvapaikanhakijalla ja pakolaisella? Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee vuosittain. 2000-luvulla hakijamäärät Suomessa ovat vaihdelleet 1 505 (vuonna 2007) ja 5 988 (vuonna 2009) välillä. Turvapaikanhakijoista saat tilastotietoa Maahanmuuttoviraston sivuilta: Turvapaikka- ja pakolaistilastot Paljonko turvapaikanhakijoille maksetaan toimeentulotukea? Turvapaikanhakijoille maksetaan toimeentulotuen perusosaa rahana 30 % vähemmän kuin muille Suomessa asuville, sillä he saavat osan tuesta hyödykkeinä (esim. voivat katsella televisiota, käyttää internetiä ja saavat siivousvälineitä ja -tarvikkeita vastaanottokeskuksessa). Esimerkiksi aikuisen, yksinasuvan turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 292,22 euroa kuussa. Perusosalla turvapaikanhakija hankkii ruokansa ja vaatteensa sekä maksaa vähäiset terveydenhoitomenonsa ja muut kulunsa. Jos turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa kaikki päivän ateriat, hänen perusosansa vähenee 79 %. Jos hän kieltäytyy kielenopetuksesta ja muusta toiminnasta, voidaan tukea vähentää 20 % väliaikaisesti. Turvapaikanhakija ei saa sairausvakuutusta, lapsilisää eikä muitakaan asumiseen perustuvia sosiaalietuuksia. Saavatko kaikki turvapaikanhakijat jäädä Suomeen? Eivät. Keskimääräisesti viime vuosina Suomesta turvapaikkaa hakeneista noin 40 % on saanut jollain perusteella luvan jäädä Suomeen. Tarkemmin myönnetyistä luvista ja turvapaikanhakijamääristä Maahanmuuttoviraston sivuilta: Turvapaikka- ja pakolaistilastot Miksi turvapaikkaa hakevia EU-kansalaisia ei voi suoraan palauttaa kotimaahansa? Suomi pitää kaikkia EU-maita turvallisina ja EU-kansalaisten turvapaikkahakemuksia ilmeisen perusteettomina. EU-lainsäädäntö turvaa kuitenkin EU-kansalaisten oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella ja rajoittaa mahdollisuutta EU-kansalaisten maasta poistamiseen. Ulkomaalaislain mukaan EU-kansalaiselle pitää antaa 30 päivää aikaa poistua maasta kielteisen päätöksen jälkeen. Dublin-menettelyllä tarkoitetaan tilannetta, jossa turvapaikanhakija palautetaan takaisin toiseen EU-maahan hakemuksen käsittelyä varten. Usein se EU:n jäsenvaltio (myös Norja, Islanti ja Sveitsi), jonka kautta turvapaikanhakija on EU-alueelle aluksi tullut, on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen. Pääperiaatteena on, että turvapaikkahakemuksen tutkii vain yksi valtio. Eli jos Suomessa turvapaikkahakemuksen tehnyt henkilö on hakenut turvapaikkaa aikaisemmin jossain muussa vastuunmäärittämisasetusta (ns. Dublin-asetus) soveltavassa valtiossa, tämä valtio on lähtökohtaisesti velvollinen ottamaan hakijan takaisin. Turvapaikanhakijoilta otetaan sormenjäljet EURODAC-rekisteriin, josta tarkistetaan, onko turvapaikanhakija jo aiemmin hakenut turvapaikkaa jostain muusta maasta tai onko hän jossakin ylittänyt EU:n ulkorajan laittomasti. Jos on, hakija palautetaan tuohon ensimmäiseen käsittelijämaahan. Tarkemmin Dublin-menettelystä, turvapaikanhausta, hakijoiden määrästä ja prosessista Maahanmuuttoviraston sivuilta: Pakolaiset ja turvapaikanhakijat Voidaanko turvapaikanhakijan ikää selvittää? Ikä pyritään aina ensin selvittämään asiakirjoista ja haastatteluin. Poliisi voi turvapaikanhakijan suostumuksella teettää myös ikätutkimuksen. Ikätutkimus tehdään luuston perusteella. Mikäli henkilö on täysi-ikäinen, häntä kohdellaan turvapaikkaprosessissa täysi-ikäisenä. Iän valehtelu turvapaikkaa hakiessa ei automaattisesti johda maasta poistamiseen. 1.8.2010 voimaan tullessa ulkomaalaislain muutoksessa on lakiin lisätty säännökset oleskeluluvan hakijan tai perheenkokoajan iän selvittämisestä oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella. Tutkimusta käytetään, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä iästä annettujen tietojen luotettavuutta.  Takaisin  Tulosta sivu |