Euroopan pakolaisrahaston vuosiohjelmista rahoitettujen hankkeiden tuloksia
VUOSIOHJELMISTA 2009 JA 2010 RAHOITETUT HANKKEET AURORA - Karennipakolaisten kotouttamishanke Hanketoteuttaja: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Hankkeessa luotiin ja vakinaistettiin Seinäjoelle entistä laajempi ja toimivampi karennipakolaisten kotoutumista edistävä yhteistyöverkosto, joka koostuu viranomaisista, kaupungin edustajista, koulutuksen järjestäjistä sekä karennipakolaisten, järjestöjen ja maahanmuuttajayhteisöjen edustajista. Verkoston avulla tuotetaan karennipakolaisten kotouttamiseen uusi kolmivaiheinen toimintamalli, joka pilotoitiin hankkeessa. Hankkeessa otettiin uusien karennipakolaisten kotouttamiseen mukaan paikkakunnalla jo asuvia karennipakolaisia ja maahanmuuttajien omia järjestöjä. Lisäksi kehitettiin ja arvioitiin pakolaisten parissa toimivien viranomaisten, muiden toimijoiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden työskentelytapoja sekä luotiin heille tukevaa tiedotus- ja koulutusmateriaalia. Hanketoteuttajan verkkosivut: Sedu Aikuiskoulutus Hanketoteuttaja: Helsingin Diakonissalaitos, Kidutettujen kuntoutuskeskus KITU lapset ja nuoret on kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämishanke. Hankkeessa tarjotaan hoitoa sekä suorasta että välillisestä traumatisoitumisesta kärsiville, kidutetuille ja vaikeasti traumatisoituneille pakolais- ja turvapaikanhakijalapsille sekä -nuorille. Hankkeessa on tarjottu myös konsultaatioita kohderyhmän lasten ja nuorten kanssa toimijoille sekä puhelinkonsultaatioin että konsultaatiokäyntien muodossa. Konsultaatiokäyntejä ja -matkoja on tehty mm. vastaanottokeskuksiin ja alaikäisyksiköihin Joutsenossa, Kotkassa, Espoossa ja Siuntiossa. Hankkeen puitteissa on järjestetty projektin pakolais- ja turvapaikanhakijalasten mielenterveyskysymyksiin liittyvän selvitystyön julkistamistilaisuus ja kolme koulutustilaisuutta alan yhteistyökumppaneille, opiskelijoille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille. Hankkeen sivuille on avattu infopankki, jossa on tarjolla tietoa ja työvälineitä traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten mielenterveystyötä tekeville ja muille kiinnostuneille. Hanketoteuttajan verkkosivut: http://hdl.fi Suikkanen, Sirkku (2010) Kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden pakolaislasten ja -nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palveluidensa tarpeesta. Helsingin Diakonissalaitoksen raportteja 1/2010.(pdf) Hanketoteuttaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hanke kehitti kotoutumismallin työllistämällä uusia pakolaisia ja edistämällä kuntien tietoisuutta pakolaisten vastaanottoon liittyen Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hanke on mm. avustanut Haukiputaan kuntaa uuden, päivitetyn kotouttamisohjelman tekemisessä. Kotouttamisohjelma toteutettiin moniammatillisessa työryhmässä ja sen toiminta-ajatuksena on verkostoitunut toiminta, jonka mahdollistavaksi rakenteeksi muodostettiin maahanmuuttajatyöryhmä. Hankkeen kautta tarjottiin koulutusta ja tiedotusta kunnille, jotka ottavat tai suunnittelevat ottavansa vastaan pakolaisia sekä yrityksille, jotka ottavat työhön pakolaisia. Järjestettyjen yritystilaisuuksien ansiosta pakolaisille on saatu lisää työskentelymahdollisuuksia sekä matalan kynnyksen työssäoppimispaikkoja. Yrittäjien rooli on erittäin tärkeä pakolaisia työllistävän koulutuksen mallissa, mutta myös pakolaisia vastaanottavan yhteisön mallin kannalta. Pakolaisten ja maahanmuuttajien järjestöjä on tuotu yhteystyöhön muiden järjestöjen kanssa (mm. kansalais- ja urheilujärjestöt). Järjestöt toimivat vastaanotossa ja arkielämässä kotouttamisapuna pakolaisten suomalaisen yhteiskunnan kiinnekohtana. Hankkeen suorana kohderyhmänä ovat olleet erityisesti pakolaistaustaiset maahanmuuttajat Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hankkeessa on kehitetty ja myös toteutettu vuosina 2010 ja 2011 työelämään ohjaavaa koulutusta kyseiselle kohderyhmälle. Hankkeessa luodut koulutusmallit ja muut hyvät käytännöt ovat kuitenkin suoraan sovellettavissa myös muihin maahanmuuttajaryhmiin ja muualle Suomeen. Hankkeesta on tehty julkaisu ”Tervetuloa työhön! Käsikirja maahanmuuttajien työllistämiseen”, jota on saatavilla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Hanketoteuttajan sivut: Pohjanmaan ELY-keskus Hanketoteuttaja: Vähemmistöryhmien tukijärjestö, Omega ry Hankeessa kehitettiin toimintatapoja pakolaisten kotouttamisen tukemiseksi ja rakennettiin kanssakäymistä pakolaisten ja valtaväestön välille Mikkelin seudulla. Hankkeen puitteissa järjestettiin pakolaisille arjen tukemiseen suuntautuvaa keskustelu- ja pienryhmätoimintaa. Lisäksi hanke koulutti paikallisia pakolaisten tukihenkilöiksi ja järjesti heille yhteistä toimintaa, kuten koulutusjaksoja ja leiritoimintaa. Hanketoteuttaja: Kajaanin kaupunki, nuorisotyö Hankkeessa luotiin Kajaanin nuorisotyöhön monikulttuurisen työn malli. Hankkeen puitteissa järjestettiin mm. harrastusryhmätoimintaa pakolaisnuorille ja tehtiin heidän kanssaan henkilökohtaisia kehityssuunnitelmia (HEKS). Hankkeessa myös koulutettiin kaksi maahanmuuttajataustaista nuorta nuorisotyöntekijöiksi. Hankkeen puitteissa valmisteltiin erikielisiä esitteitä nuorisotyön palveluista ja kehitettiin nuorisotyön verkkosivuja. Hankkeen puitteissa myös verkostoiduttiin muiden maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa Kajaanin seudulla. Hanketoteuttaja: Rovaniemen kaupunki, koulutuspalvelukeskus Hankekausi: 1.11.2009–31.10.2012 Rovaniemen kaupungin koulutuspalvelukeskuksen Opin Aika -hankkeessa ehkäistään erityisen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten syrjäytymistä. Nuoret saavat Opin Aika -koulussa suomen kielen ohjausta ja opetusta sekä tietoja ja taitoja suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiseen ja osallistumiseen. Elämänhallinnan taidot kohderyhmään kuuluvilla ovat parantuneet hankkeen aikana, heistä kaikki ovat esimeriksi saavuttaneet auttavan suomen kielen tason ja sitä on voitu pitää yllä kesäkurssienkin avulla. Ryhmäyhtyminen luokissa on puolestaan edistänyt sosiaalisen kanssakäymisen taitoja. Samalla kun hanke edistää nuorten kotoutumista se myös parantaa heidän mahdollisuuksiaan hakeutua jatkokoulutuksen piiriin. Hanke luo myös valtakunnallista mallia nuorten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten toiminnalliseen kielenopetukseen ja elämänhallinnan parantamiseen. Mallissa kolmas sektori ja viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä kohderyhmän kanssa, jolloin toiminnalliset kielenopetuksen menetelmät korostuvat. Nämä menetelmät seurailevat Opin Ajan opetussuunnitelmassa Opetushallituksen APA-perusteita, jolloin se on sovellettavissa missä tahansa päin Suomea aikuisten perusopetuksen alkuvaiheessa. Hankkeen verkkosivu: www.rovaniemi.fi/opinaika Palmu- Palvelumallin kehittäminen turvapaikkaa hakevien naisten, nuorten ja lasten auttamistyöhön ja väkivallasta selviytymiseen Hanketoteuttaja: Monika-Naiset liitto ry Hankkeen tavoitteena on ollut edistää naisten, nuorten ja lasten selviytymistä väkivaltakokemuksista sekä vahvistaa työtekijöiden valmiuksia ohjata ja tukea väkivaltaa kokeneita turvapaikanhakijoita. Lisäksi hankkeella pyritään alueellistamaan väkivaltatyöhön liittyvää osaamista koko maahan sekä luomaan pysyvä palvelumalli haavoittuvassa asemassa olevien väkivallan uhrien tunnistamis- ja auttamistyöhön. Keskeisimmät toimintamuodot ovat:
Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat: SPR Kemin vastaanottokeskus Hanketoteuttajan verkkosivut: www.monikanaiset.fi Hanketoteuttaja: Suomen Punainen Risti, Satakunnan piiri SPIRIT-hankkeen päätavoitteina olivat asenneilmapiiriin vaikuttaminen ja pakolaisten vastaanottoon soveltuvien, kotoutumista tukevien, toiminta-muotojen käynnistäminen ja kehittäminen yhteistyössä SPR:n paikallisosastojen ja verkostokumppanien kanssa. Suvaitsevan ja keskustelevan asenneilmapiirin edistämisen osalta keskeiseksi nousi pakolaisuutta koskevan asianmukaisen tiedon levittäminen niin oman järjestöväen, kuntapäättäjien kuin ”suuren yleisönkin” keskuudessa. Hanke onnistui kannustamaan ja kouluttamaan pakolaisten kotoutumista tukevaan toimintaan noin sata (100) uutta ja vanhaa SPR:n toimijaa. Keskeisimpiä hyödynnettyjä kotoutumistyön malleja olivat asumisapu, tukihenkilötoiminta ja erilaiset kerhot, kuten läksykerhot. Uusina toimintamuotoina kokeiltiin myös taidetyötä. Hankealueella muodostui hyviä yhteyksiä projektin, samalla koko järjestön, ja kunnallisjohdon välille. Hanke on toteutettu yhteistyössä SPR:n paikallisosastojen kanssa. Osastojen vapaaehtoisille on tarjottu tukea, rohkaisua ja konkreettisia malleja kotoutumista tukevan toiminnan ja paikallistason keskustelujen käynnistämiseksi. Tärkeitä kumppanitahoja olivat myös hankealueen maakuntaliitot, Satakuntaliitto ja Hämeen, Pirkanmaan sekä Varsinais-Suomen liitto, ja hankealueen ELY-keskukset. Loppuseminaarin dia-esitys 10.11.2011 (pdf) Hanketoteuttaja: Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö, IOM Helsinki Hankekausi: 1.1.2010–31.3.2011 Hankkeessa lisättiin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tietoa terveydestä ja sen omaehtoisesta edistämisestä sekä terveydenhuollosta ja siitä, kuinka terveydenhuoltojärjestelmä Suomessa toimii. Hankkeessa kehitettiin turvapaikanhakijoille ja pakolaisille soveltuva erikieliset ja käytännönläheiset materiaalit yleisimmistä terveysongelmista ja asioinnista suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Samoin hankkeessa kehitettiin koulutusmateriaalia terveydenhuollon ammattilaisille siitä, kuinka turvapaikanhakija tai pakolainen kohdataan terveydenhuollossa ja mitä erityispiirteitä ja -tarpeita siihen liittyy. Hanketoteuttajan verkkosivu: http://www.iom.fi Hankkeen verkkosivut: http://iom.fi/content/view/256/8 TULE, Tuotteiden Umarek ja LATU käyttöönottaminen, tutkiminen ja vieminen Eurooppaan Hanketoteuttaja: Oravaisten vastaanottokeskus Hankekausi: 23.9.2009–28.2.2011 Hanke tuki LATU – ja UMAREK – hankkeiden puitteissa kehitettyjen järjestelmien onnistunutta käyttöönottoa kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa. Vastaanottokeskusten henkilöstöä perehdytettiin järjestelmien käyttöön mm. asiakas- ja ohjaustason näkökulmasta. Hankkeessa myös tutkittiin kuinka UMAREK – järjestelmän käyttäminen ja laatuohjeistuksen noudattaminen ja mittareiden tarkastelu vaikuttavat vastaanottokeskusten henkilökuntaan ja asiakkaisiin sekä sidosryhmätoimintaan ja työn tuloksiin. Hankkeen puitteissa koulutettiin jokaiseen vastaanottokeskukseen järjestelmävastaava, joka osaa auttaa ongelmatilanteissa. Uudesta laatujärjestelmään perustuvasta toimintatavasta levitettiin lisäksi tietoa muihin Euroopan maihin. Touru, Anne-Marie & Kimppa, Kai & Tuominen, Touru, Anne-Marie Touru (2010) Evaluating the Relation Between Information System Development and Quality Policy Implementation in the Public Sector. Proceedings of the 4th European Conference on Information Management and Evaluation. Hanketoteuttajan verkkosivut: http://www.oravais.fi/off/fin/index.html Hanketoteuttaja: Oulun vastaanottokeskus Turvapaikanhakijan oikeusinfo -hankkeen tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa turvapaikanhakijoille annettavaa oikeudellista neuvontaa ja oikeusapua sekä kehittää oikeusneuvonnan sisältöä. Tietoa on kerätty turvapaikanhakijoiden oikeudellisesta neuvonnasta ja oikeusavusta, kuten myös kansainvälistä suojelua koskevasta kansallisesta ja kansainvälisestä lainsäädännöstä, asetuksista ja säädöksistä. Hankkeen varsinainen tiedon levittäminen tapahtuu hankkeen loppupuolella. Hankkeessa laadittiin lisäksi selkeä Oikeusinfo-DVD ja kirjallinen opas vastaanottokeskusten ja muiden viranomaisten käyttöön. Neuvonnan sisällön kehittämisessä keskeistä on huomioida erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden tiedon tarpeet. Hankkeen puitteissa koulutetaan kaikki vastaanottokeskukset ja turvapaikkaprosessissa työskentelevät viranomaiset turvapaikanhakijoiden ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden oikeudelliseen neuvontaan liittyen. Hanketoteuttaja: Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio Hankkeen toiminnot tukevat suoraa henkilöiden luotettavaa tunnistamista ja useissa tapauksissa henkilön kansalaisuus ja/tai kotipaikka ovat perusteita kansainväliseen suojeluun. Hankkeessa lisätään turvapaikkahakemuksia käsittelevien toimijoiden (poliisi ja Maahanmuuttovirasto) asiakirjojen aitoustutkimusosaamista sekä tehostetaan aitoustutkintaa. Tätä varten rakennetaan 3-tasoinen asiakirjojen aitoustutkintamalli. Mallin ensimmäisessä vaiheessa Rikostutkinta laboratorio (RTL) kouluttaa ulkomaalaispoliisin ja Maahanmuuttoviraston oman toimensa ohessa toimivien asiakirjojen aitoustutkinnan tukihenkilöt (asiakirjatutkinnan 2-taso). Nämä tukihenkilöt seulovat asiakirjoita ne asiakirjat, jotka on tarpeen toimittaa RTL:ään (3-taso). Tukihenkilöt kouluttavat asiatutkinnan ensilinja asiakirjoja käsittelevät kollegansa (1-taso). Osaamista on vahvistettu hankkeen aikana turvapaikkaprosessissa toimivien viranomaisten tilojen tehtyjen vierailujen kautta. Asiakirjojen tutkinnassa käytettävissä olevia tiloja ja apuvälineiden tarkoituksenmukaisuutta on kartoitettu, haastateltu tutkijoita sekä laadittu suosituksia toiminnan kehittämiselle. Turvapaikanhakijoiden identiteetin selvittäminen asiakirjojen aitoustutkinnan myötä on tehostunut niiden hakijoiden osalta, joilla on osoittaa henkilöllisyyttä tukevia asiakirjoja. RTL:ään on rekrytoitu ja perehdytetty uusi asiakirjatutkija lausunnonantotyöhön. Helsingin ulkomaalaispoliisissa asiakirjatutkinnan 1-tason kouluttaminen on toteutunut. Turun, Oulun ja Lappeenrannan ulkomaalaispoliisissa tukihenkilöiden koulutus on menossa ja tämän jälkeen koulutetaan ensilinjan työntekijät. Maahanmuuttovirastossa tukihenkilöiden koulutus on alkanut. Hanketoteuttajan verkkosivut: http://www.poliisi.fi/krp Hanketoteuttaja: Poliisiammattikorkeakoulu Hankkeessa tarkasteltiin turvapaikkamenettelyjen ongelmakohtia poliisin ja Rajavartiolaitoksen turvapaikkatutkinnassa. Ongelmakohtia ja turvapaikkaprosessia hidastavia tekijöitä kartoitettiin eri paikkakunnilla tehdyillä viranomaishaastatteluilla. Haastatteluiden pohjalta laadittiin tutkimusraportti. Tutkimusraportissa käydään läpi muun muassa turvapaikkatutkinnan laatuun vaikuttavia tekijöitä ja etsitään vastauksia siihen, kuinka tutkinnan laatua voitaisiin parantaa valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa luotiin myös toimivia käytäntöjä viranomaisyhteistyölle. Viranomaisyhteistyötä turvapaikkaprosessissa kehitettiin erityisesti poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Maahanmuuttoviraston välillä. Tietoa hankkeesta ja sen keräämästä tutkimustiedosta on levitetty Poliisiammattikorkeakoululla järjestetyssä seminaarissa sekä kotimaisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa. Kuoppamäki, Sanna-Mari (2011) Poliisin ja Rajavartiolaitoksen turvapaikkamenettelyt ja viranomaisyhteistyö. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. (Luettavissa osoitteessa http://www.polamk.fi/julkaisut) Tyttöjen ympärileikkaus ja asennemuutos
Hankekausi: 18 kk
Hankkeen verkkosivut: http://www.ihmisoikeusliitto.fi/index.php/toiminta/kokonainen Hanketoteuttajan yhteystiedot: Ihmisoikeusliitto VAPAA - Vammaisten pakolaisten integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään Hanketoteuttaja: Sisäasiainministeriö, oikeusyksikkö Hankkeessa luotiin kokonaiskuva vammaisten pakolaisten kotoutumisen onnistumisesta, kotoutumisprosessin kulusta suhteessa maassaoloaikaan ja kotouttamistoimenpiteisiin, kotoutumisen esteistä sekä henkilöiden itsenäisyyden asteesta. Hankkeessa testattiin ns. MOST-malliin perustuvan työvoimapoliittisen koulutuksen kautta kerättyjä kokemuksia vammaisten pakolaisten tarvitsemien tuki- ja mukauttamistoimien jatkokehittämistä varten. Hankkeen kokonaistavoitteena oli vammaisiin pakolaisiin kohdistuvien stereotypioiden purkaminen viranomaisten ja työnantajien keskuudessa hyvien esimerkkien, tiedottamisen ja kouluttamisen keinoin. Päivinen, Pasi (2010) Vammaisten pakolaisten elämää Suomessa. Sisäasiainministeriön julkaisut 38/2010. Hanketoteuttajan verkkosivut: http://www.intermin.fi VAPAKO Hanketoteuttaja: Tampereen aikuiskoulutussäätiö/Tampereen aikuiskoulutuskeskus Hankkeessa on suunniteltu, testattu ja tuotteistettu malli pakolaisten koulutukseen ja/tai työelämään ohjaamiseksi. Mallissa on hyödynnetty täysmääräisesti käytettävissä olevia tukimuotoja, kohtuullista mukauttamista ja positiivista erityiskohtelua. Hankkeessa on pyritty uudistamaan alkukartoituksen mallia. Ajatuksena on, että kouluttajat menisivät työvoimatoimistoihin, joissa voitaisiin yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa tehdä syvällinen kartoitus kurssille hakevan opiskelijan taustasta ja siihen liittyvistä mahdollisista traumoista ja muista ongelmista, nykyisestä elämäntilanteesta ja sen haasteista sekä tulevaisuuden tavoitteista suhteutettuna koulutuksen työelämäpainotteiseen ja voimaannuttavaan työskentelytapaan. VAPAKOn yksi tavoite on lisäksi etsiä vaihtoehtoisia työllistymismalleja sellaisille pakolaisille, joiden on vähäisen koulutustaustansa tai muiden rajoittavien tekijöiden vuoksi mahdotonta oppia suomen kielen kirjallista taitoa sellaiselle, tasolle, jota työpaikoilla yleensä edellytetään. Hankkeen aikana suomenkieltä opiskellaan työelämän näkökulmasta käytännönläheisin ja toiminnallisin metodein. Hanketoteuttajan verkkosivut: http://www.takk.fi Vertaiskoto-hanke Toteuttaja: Suomen Pakolaisapu ry Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa Helsinkiin ja Espooseen tulevien pakolaisten kotoutumista käytännönläheisen koulutuksen ja vertaisryhmätoiminnan kautta sekä mallintaa kolmannen sektorin toimijoiden ja kaupungin välistä yhteistyötä kotouttamisessa. Lisäksi maahanmuuttajayhdistysten osaamista ja ammattitaitoa kotoutumisen edistämisessä on hyödynnetty ja tuettu mm. kouluttamalla yhdistysten aktiiveja vertaisryhmäohjaajiksi ja ostamalla ohjaajapalvelut yhdistyksiltä. Hankkeessa on toteutettu vuonna 2011 yhteensä 6 Arkielämä Suomessa -kurssia, Helsingissä kaksi kurssia lukukaudessa ja Espoossa yksi kurssi lukukaudessa. Vuosina 2009 – 2011 kursseille on osallistunut yhteensä 284 kurdin-, somalin- ja arabiankielistä osallistujaa. Pakolaistaustaisille osallistujille on tarjottu tietoa, taitoja ja kokemusta suomalaisessa yhteiskunnassa selviytymiseen ja siihen kotoutumiseen. Kursseihin liittyvät olennaisesti vertaisryhmätapaamiset, joissa kurssilaisten omakielisen vertaisohjaajan johdolla on keskusteltu kunkin viikon koulutuksen aiheisiin liittyvistä kysymyksistä. Keskustelujen kautta koulutuksessa kuullut asiat usein vasta sisäistetään. Omassa kotoutumisprosessissaan jo pitkällä olevat vertaisohjaajat ovat oman kokemuksensa vuoksi myös esimerkkejä ryhmäläisille. Hankkeessa on myös tuotettu myös asumisesta, pukeutumisesta sekä terveellisestä ruokavaliosta kahdeksalla kielellä opastusvideot, jotka sopivat myös luku- ja kirjoitustaidottomille. Materiaalia on levitetty laajasti mm. kuntien maahanmuuttoyksiköihin ja ulkomaalaistoimistoihin sekä vastaanottokeskuksiin. Lisäksi hankkeen kotisivuille on koottu laajasti myös muiden tuottamia, kotouttamiskoulutuksiin soveltuvia materiaaleja. Hankkeen toimintojen juurruttamiseksi on järjestetty Helsingin ja Espoon sosiaalivirastojen työntekijöille juurruttamistyöpaja, jossa on suunniteltu miten Arkielämää Suomessa -kurssien järjestämistä jatketaan vuonna 2012. Tammikuussa 2012 on vielä hankkeen loppuseminaari. Hanketoteuttajan verkkosivut: http://www.pakolaisapu.fi Vertaistukea pakolaisille (VePa-hanke)
Hankkeen tavoitteena on edistää pakolaisten ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden yksilöllistä ja perhekohtaista kotoutumista. Luotua vanhemmuutta vahvistavaa vertaistukimallia levitetään osaksi kuntien kotoutumisohjelmia ja pakolaisia edustavien järjestöjen toimintaa. Vertaistukitoiminta edistää kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä edistää lasten ja perheiden hyvinvointia. Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyö hankkeessa toteutui kouluttamalla toimijoita vertaisryhmätoimintaan ja perustamalla koordinointiryhmän yhteistyö kumppanikunnissa. Maahanmuuttajayhdistyksiä ei ole saatu toimintaan odotusten mukaisesti mukaan, mutta yhdistystoimintaan sitoutumattomia, maahanmuuttaja/pakolaistaustaisia vapaaehtoisia löytyi kyllä. Koulutuksen sisältöjä on luotu Väestöliiton Monikulttuurisessa osaamiskeskuksessa. Koulutuksen sisällöt ovat: vertaisohjaajakoulutus (16h) sekä vertaisryhmätoiminnan palvelutuottajakoulutus maahanmuuttajayhdistyksille (5h). Vertaisryhmätoiminnan kehittäminen ja koordinaatio jatkuvat nimetyn vastuuhenkilön toimesta hankkeen jälkeen, ja koulutukset kunnille ja maahanmuuttajayhdistyksille jatkuvat. Tämä edistää vertaistoimintamallin tulemista osaksi kuntien palvelurakennetta ja kotoutumisohjelmia, sekä pakolaisia edustavien järjestöjen toimintaa. Hanketoteuttajan verkkosivut: http://www.vaestoliitto.fi
YES - Yhdessä Eteenpäin Suomessa Hanketoteuttaja: SPR Hämeen Piiri / Ruoveden vastaanottokeskus YES - Yhdessä Eteenpäin Suomessa projekti kehittää turvapaikanhakijoiden vastaanottovaiheeseen syrjäseutujen vastaanottokeskuksille soveltuvaa asiakkaita aktivoivaa valtakunnallista mallia. Keskeistä on se, että jo turvapaikkahaun alkuvaiheessa korostetaan suomen kielen ja kulttuurin ymmärtämistä. Ruoveden vastaanottokeskuksessa on toteutettu suomen kielellä erilaisia kerhoja, jotka edistävät suomalaisen kulttuurin tuntemista. Kaikissa kerhoissa painotetaan kotoutumisen edistämisen kannalta tärkeitä asioita. Keskustelukerhossa keskusteltiin mm. asunnon vuokraamisesta ja esiteltiin Suomea muille kurssilaisille ja Tehdään käsillä – kerhossa tehtiin suomalaisille tyypillisiä käsitöitä, tavoitteena tuottaa joka kerralla jotakin itselle hyödyllistä. Myös taidekerho on tarjonnut asiakkailleen paljon tekemistä ja mielekkäitä projekteja. Liikunnassa on kehitetty erityisesti tiimissä toimimisen taitoja sekä opetettu suomalaisia pelejä asiakkaille. Projekti on antanut mahdollisuuden erityisesti uusien asiakkaiden taitojen huomioimiseen ja heidän aktiivisen elämän tukemiseen. Tämä on todettu tehokkaaksi toimintatavaksi, sillä uusia asiakkaita on huomattavasti helpompi aktivoida kuin sellaisia asiakkaita, jotka ovat olleet jo vastaanottokeskuksessa esim. kaksi vuotta. Aktiivisuus kaikkeen toimintaan on kasvanut niillä asiakkailla, jotka ovat lähteneet toimintoihin mukaan. Asiakkaiden tutustuminen ympäristön asukkaisiin yhteisissä tapahtumissa ja harrasteissa. Asiakkaat osallistuvat Ruoveden opiston kursseille yhdessä kuntalaisten kanssa. Vuoden aikana on toteutettu viisi kansainvälistä iltaa, joista useimmissa on ollut täysi kuntalaisia tekemässä yhdessä asiakkaiden kanssa ruokaa. Iltoja on pidetty teemoilla Länsi-Afrikka, Suomi, Somalia, Kurdi ja Afgaani. Kansainvälisissä illoissa on ollut hyvä yhteishenki ja ruuan lisäksi niin kuntalaiset kuin asiakkaatkin ovat esitelleet omaa kulttuuriaan mm. musiikkiesityksin. Yhteistyö on ollut sujuvaa vaikka yhteistä kieltä ei aina ole ollutkaan. Hanketoteuttajan verkkosivut: www.spr.fi/hame  Takaisin  Tulosta sivu |