Yli Hyvä Juttu – Turvallisuus lähtee ennakkoluulottomista asenteista ja aidosta yhteistyöstä
Tavoitteen saavuttamiseksi SPEK:issä käynnistettiin vuonna 2007 Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva, syrjäytymistä ehkäisevä projekti, joka sai nimekseen Yli Hyvä Juttu. Sen avulla haettiin toimintamallia, jolla edellä mainittuihin haasteisiin voitaisiin vastata. Projekti kohdistui 7–17-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin. Kohderyhmänä olivat mm. itsensä yksinäisiksi tuntevat ja rajoja tarvitsevat lapset ja nuoret, maahanmuuttajataustaiset, sosiaalisissa tilanteissa syrjäänvetäytyvät, sekä lapset ja nuoret, jotka olivat kiinnostuneita oppimaan palomiestaitojen lisäksi monia yleishyödyllisiä taitoja tai olivat ilman vertaisryhmää. Tavoitteena oli saada mukaan asukaspohjaltaan erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia. Valintakriteereinä pidettiin mm. pitkäaikaistyöttömien, yksinhuoltajien, avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä olevien 0–17-vuotiaiden ja nettomuuttajien prosentuaalisia määriä. Kuntien valitsemisen jälkeen, etsittiin pilottipalokunniksi mahdollisesti mukaan haluavia palokuntia. Näitä löytyi Pohjanmaan ja Oulun alueelta yhteensä kymmenen. Kunnat olivat Isokyrö, Kannus, Kortesjärvi, Kurikka, Toholampi, Vaasa, Ii, Kuivaniemi, Oulu ja Rantsila. Projektin tarkoituksena oli luoda yhteistyöverkosto pilottipalokuntien ja projektipartnereiden kanssa, etsiä keinoja ohjata syrjäytymisvaarassa olevia nuoria palokuntanuorisotoimintaan, kouluttaa palokuntia nuorten kohtaamiseen ja nuorten kanssa toimimiseen sekä varhaiseen puuttumiseen, luoda toimintamalli nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja lopuksi laajentaa toimintamalli koko maahan. Kaikissa muissa tavoitteissa onnistuttiin mutta toimintamallin laajentaminen koko maahan ei onnistunut. Näin jälkikäteen voidaan todeta, että toimintamallin laajentamistavoite oli yltiöoptimistinen verrattuna projektin kestoon, joka oli vain 14,5 kk. Itse nuorten rekrytointiaika oli vieläkin lyhyempi. Projekti kohtasi voimakkaita ennakkoluuloja palokuntien suunnalta jo ennen alkamistaan. Palokunnissa pelättiin, mitä sosiaalitoimi yhteistyökumppanina toisi mukanaan. Lähinnä päänvaivaa aiheutti mahdollisen epäsosiaalisen aineksen mukaan tuleminen toimintaan, julkisuuskuvan muuttuminen, leimautuminen ja yhteistyön tekeminen haastavassa tilanteessa olevien perheiden kanssa. Onneksi löydettiin ennakkoluulottomia palokuntia, jotka päättivät kuitenkin lähteä kokeiluun mukaan. Se kannatti, koska näissä palokunnissa opittiin, että ei ole olemassa tyypillistä sosiaalitoimen asiakasta, vaan asiakkaita tulee kaikista yhteiskuntaluokista. Asiakkuudet ovat lyhyitä tai pitkäaikaisia aivan kuten terveydenhuollossa. Lisäksi opittiin, että sosiaalitoimen asiakkuus on salassa pidettävää tietoa. Oli kuitenkin hienoa, että resurssipulastaan huolimatta sosiaalitoimen puolella haluttiin ottaa enemmän selvää palokuntanuorisotyöstä ja sitä esiteltiin asiakkaille yksilöidysti. Sosiaalitoimelle tehdyn kyselyn perusteella yli puolet palokuntanuorisotoimintaan mukaan tulleista tuli sosiaalitoimen ohjaamina. Salassapitovelvollisuuden vuoksi oli tärkeää, että palokunnissa ei tiedetty, ketkä toimintaan mukaan tulleista nuorista olivat sosiaalitoimen mukaan ohjaamia nuoria. Projektin kautta löydettiin palokuntanuorisotyön avulla uudenlainen moniammatillinen ja toimiva malli, joka sopii moneen eri harrastustoimintaan. Projekti ei saanut jatkorahoitusta RAY:ltä. SPEK:illä oli kuitenkin mahdollisuus siirtää projekti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), joka tekee yhteistyötä tapaturmien ehkäisytyössä sisäasiainministeriön kanssa. SPEK:in yhteistyö jatkuu näin ollen THL:n kanssa, joka hoitaa toiminnan käynnistämisvaiheessa kontaktien ottamisen kuntien sosiaalitoimiin, koulutoimiin sekä Etsivän nuorisotyön toimijoihin ja laajentaa mallia ympäri Suomen. Yli Hyvä Juttu -toimintamalli on nostettu esiin kaupunkien turvallisuusohjelmassa, jossa se on mainittu pelastustoimen osalta suositeltavaksi yhteistyömalliksi. Hyvän turvallisuustyön eteenpäin vieminen tarvitsee rohkeita ja ennakkoluulottomia ihmisiä. Kotitapaturmien ehkäisykampanja jakaa vuosittain Arjen turvateko -palkinnon merkittävästä arjen turvallisuutta edistävästä teosta tai työstä, jolla tuetaan koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyä. Tässä projektissa mukana olleita varmasti lämmitti tieto siitä, että Yli Hyvä Juttu -projekti palkittiin 13.9.2011 Valtakunnallisilla tapaturmapäivillä Arjen turvateko -palkinnolla. Jotta kolmannen sektorin tekemä arvokas työ ei jäisi vain juhlapuhekiitoksiin, on tärkeää, että järjestöt otetaan vakavasti mukaan erilaisiin turvallisuutta edistäviin suunnitteluryhmiin jo alkuvaiheessa niin alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. Järjestöjen tekemä vapaaehtoistyö viranomaistoimijoiden rinnalla on oikeasti Yli Hyvä Juttu! Sirpa Suomalainen 26.9.2011  Takaisin  Tulosta sivu |
Sisäisen turvallisuuden ohjelman keskeisinä haasteina ovat olleet syrjäytyminen, tapaturmien määrät ja väestöryhmien väliset suhteet. Ohjelma on myös yksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:in toimintaa ohjaavista asiakirjoista.