Tavoitteena elinkeinoelämän turvallisuustilanteen vahventaminen
Sisäasiainministeriö asetti marraskuussa 2009 työryhmän laatimaan tilannekuvan sisältöä ja käytännön toteuttamista koskevan esityksen, jonka avulla parannetaan elinkeinoelämän ja yritysten varautumista häiriötilanteisiin ja lisätään niiden kriisivalmiutta. Toimenpiteen taustalla on ollut yhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntyminen ja uudet uhkat, joihin varautuminen edellyttää viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Työryhmä luovutti tänään raporttinsa elinkeinoelämän ja viranomaisten kansalliselle yhteistyöryhmälle. Turvallisuuden kohdalla elinkeinoelämällä on ollut haasteena saada mahdollisimman oikeaa tietoa. Elinkeinoelämä on viestittänyt, että tietovirroissa on ollut ongelmia. Viranomaisilla on hallussaan turvallisuustietoa, joka kiinnostaa valveutunutta yritysjohtajaa, joka haluaa pitää riskinsä hallinnassa ja turvata toiminnan jatkuvuuden mahdollisimman hyvin kaikissa olosuhteissa. Samaan hengenvetoon on todettava, että valistunut julkinen hallinto ymmärtää myös hallussaan olevan tiedon jalostamisen tarpeen. Tiedosta toteutettava analyysi laadullisesti paranee, kun sitä tehdään yhdessä elinkeinoelämän asiantuntemuksen kanssa. Turvallisuus vahvistuu oikealla tiedon hallinnalla. Juuri päättyneessä työssä elinkeinoelämän kriisivalmiutta ja häiriötilanteisiin varautumista lisäävää tilannekuvaa pohtinut työryhmä tunnisti tarpeen käsitellä tietoa mahdollisimman laajalla osaajajoukolla, jotta tieto jalostuu ja palvelee käyttäjiään mahdollisimman hyvin. Tietovirtaa on tarpeen toteuttaa kahteen suuntaan sekä viranomaisilta elinkeinoelämälle, että päinvastoin. Työryhmä tunnisti, että niin sanotusti perinteisen huoltovarmuuskriittisyyden käsite on verkostoituneessa elinkeinoelämässä yhä haasteellisempi käsite. Yhteiskunnan kriisinsietokyky edellyttää yhä laajemmin valmiuksia häiriötilanteisiin varautumisessa. Työryhmä toisaalta tunnisti, että on tärkeää hyödyntää olemassa olevaa osaamista ja yhteistyörakenteita ja jopa tutkia, kuinka jo olemassa olevia tilannekuvapalveluita ja järjestelmiä voitaisiin sopivalla tavalla yhdistää laadukkaamman tiedon ja toisaalta tehokkuuden varmistamiseksi. Edelleen tulee edistää olemassa olevien, sektori- tai hallinnonalakohtaisten tilannekuvajärjestelmien keskinäistä yhdistämistä tavoitteena toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus. Työryhmä päätyi esittämään kansallisesti olemassa oleville julkisen hallinnon tasoille yhteistyörakenteita, jotka nojaavat olemassa olevaan ja työmenetelmänä kokoaa ja käsittelee sekä analysoi tietoa, joka annetaan hyödynnettäväksi ao. tason päättäjille. Työryhmä totesi juuri valmistuneisiin selvityksiin tukeutuen, että oikeaa tietoa tai mahdollisimman oikeaan osuvia arvioita nykytilasta ja tulevaisuudesta tarvitaan useista näkökulmista. Tarvitaan oikea-aikaista tietoa reagoimisen mahdollistamiseksi, historiatietoa oppivien organisaatioiden kehittymisen tueksi, ja edelleen riittävällä tulevaisuusulottuvuudella, jotta pitkän aikavälin strategioissa voidaan turvallisuutta rakentaa suunnitelmallisesti. Työryhmä päätyi esittämään keskeisinä johtopäätöksinään julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyön tueksi selkeää toimijaa, jolla on jo osaamista molemmilta suunnilta, korkea turvallisuuteen liittyvää toimintakulttuuria sekä voimavaroja kehittää työtä. Tällainen toimija löytyi Huoltovarmuuskeskuksesta. Ohjaus valtakunnan tasolla esitetään toteutettavaksi jo olemassa olevin yhteistyörakentein sisäisen turvallisuuden ohjelman myötä syntyneessä elinkeinoelämän ja viranomaisten kansallisessa yhteistyöryhmässä. Tilannekuvatuotantoon muodostetaan tilannekuvatoimikunnat (vast.) valtakunnalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasolle, joissa koordinointi toteutetaan pääsääntöisesti olemassa olevissa, soveltuvissa yhteistyöelimissä. Tavoitteena on luoda oppiva yhteistyörakenne, joka kehittää toimintaa samalla kun työtä tehdään. Kansallisiin ponnistuksiin tulisi myös turvata aihealueen riittävä tutkimus, jotta työtä voidaan myös tutkittuun tietoon perustuen edelleen kehittää. Työryhmässä olivat edustettuina ulkoasiainministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, poliisihallitus, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Huoltovarmuuskeskus, pelastuslaitokset (Jokilaaksojen pelastuslaitos), Valtioneuvoston kanslia, Suojelupoliisi, Keskuskauppakamari ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Työryhmän vahvan oman asiantuntemuksen lisäksi työryhmä kuuli aihealueen asiantuntijoita. Työryhmän puheenjohtajana kiitän työryhmää ja asiantuntijoita merkittävästä panostuksesta ja erinomaisesta sekä kehittävästä työstä sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Kimmo Kohvakka 31.8.2010
 Takaisin  Tulosta sivu |
Viime vuosina tilannekuvan käsitteestä on keskusteltu voimakkaasti. Turvallisuuskeskustelussa helposti asiat salaperäistyvät, niin on ollut tilannekuva –käsitteen ja erilaisten tilannekuvajärjestelmien kehittämisenkin osalta. Vapaasti viranomaisjargonista suomennettuna tilannekuva on päätöksentekijän ymmärrystä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat päätöksentekoon. Ei mitään ihmeellistä siis. Arkielämässä elinkeinoelämän kohdalla jokaisen yrityksen johto tekee ratkaisuja ao. yrityksen toimintaympäristöä koskevan tilannekuvansa perusteella. Parhaiten menestyvät ne, jotka kykenevät kokoamaan tietoa tehokkaimmin ja tulkitsemaan havainnoista nykyisten ja tulevien ja mahdollisimman laajasti asiakkaiden kysyntää vastaavan tuotteen tai palvelun.