Kolumnit

Kalevi Tiihonen: Yhteistyö on voimaa

Sisäisen turvallisuuden toimintaohjelmat (STO I 2004–2007 ja STO II 2008–2011) ovat olleet sisällöltään ja tavoitteiltaan haastavia ja monipuolisia. Ne ovat avanneet monenlaisia yhteistyömahdollisuuksia ja antaneet pohjaa erilaisten foorumien syntymiselle. STO I – ohjelma johti mm. kansallisen yhteistyöryhmän perustamiseen ns. Elvira-hankkeen (Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteinen strategia yrityksiin kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten torjumiseksi) myötä.

Kansallisen yhteistyöryhmän toimintaa varten asetettiin puheenjohtajisto ja sihteeristö. Puheenjohtajuus oli kiertävä siten, että SM aloitti (1.9.2006 – 31.8.2007), sitten jatkoivat Keskuskauppakamari, oikeusministeriö ja viimeisenä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, jonka puheenjohtajuuskausi on juuri päättymässä (31.8.2010). Sihteeristö koostui pitkälti samoista tahoista kuin puheenjohtajisto sillä tarkennuksella, että yksi sihteeristön jäsen on ollut Keskusrikospoliisista. 

Kansallisen yhteistyöryhmän toiminnalle on nähty laajasti ja perustellusti tarvetta jatkossakin. Yhteistyöryhmä ja sen tavoitteet hyväksytään nykyisen toimikauden viimeisessä kokouksessa 31.8.2010 ja uusi toimikausi (1.9.2010 – 31.8.2014) alkaa välittömästi.  

On sopiva yhteenvedon paikka näkökulmana elinkeinoelämän ja yritysten turvallisuusyhteistyö sisäisen turvallisuuden ohjelmissa.

Merkittävin linjaus tehtiin STO II-ohjelmassa, kun myös elinkeinoelämä kutsuttiin mukaan tähän turvallisuusyhteistyöhön yhdessä järjestöjen ja julkishallinnon kanssa. STO I-ohjelmahan oli valmistelultaan käytännössä viranomaistyötä siitä huolimatta, että eräät hankkeet koskivat selkeästi myös avointa sektoria. Tämä ohjelma kuitenkin poiki merkittäviä projekteja, jotka sitten johtivat edellä mainittuihin järjestelyihin ja elinkeinoelämän mukaan tuloon. Pääsimme näet osaltamme valmistelemaan STO II-ohjelmaa, jossa korostettiin yritysturvallisuuden merkitystä osana yhteiskunnan tehokasta ja häiriötöntä toimintaa sekä arjen turvallisuutta. 

Lähdimme työhön mukaan innolla ja elinkeinoelämän laajalla mandaatilla tehdä tunnetuksi yritysturvallisuustyötä ja edistää tämän onnistumisen edellytyksenä olevaa tärkeää sidosryhmäyhteistyötä erityisesti keskeisimpien turvallisuusviranomaisten kanssa. Tämä kaikki vieläpä niin, että toiminnalle ja turvallisuusyhteistyölle saataisiin valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen pysyvyys.  

Monet kansainväliseen viranomaisyhteistyöhön osallistuvat sisäisen turvallisuuden avainhenkilöt ovat nähneet lähes kilpailuetuna sen, että Suomessa toteutettujen STO -ohjelmien kaltaista yhteistyötä ei Euroopassa eikä muuallakaan maailmassa juuri tapaa.  Saman havainnon olemme voineet tehdä elinkeinoelämän puolelta tässä poikkihallinnollisessa viranomais- ja järjestöyhteistyössä. Näiden vuosien jälkeen on selkeästi todettava, että elinkeinoelämän ja yritysten kannalta tärkeissä STO- ja ELVIRA-hankkeissa on jo nyt saavutettu yritysturvallisuuden osalta tuloksia, jotka eivät olisi olleet mahdollisia yksinomaan elinkeinoelämän omin resurssein.  Tämä tarkoittaa sitä, että tällaista hedelmällistä yhteistyötä on perusteltua jatkaa, edistää ja edelleen kehittää. Nyt on kuitenkin tärkeää keskittyä merkittävimpien hankkeiden jalkauttamiseen, tunnetuksi tekemiseen ja edelleen kehittämiseen. Tämä tulee olemaan EK:n keskeinen tavoite kansallisen yhteistyöryhmän uudelle toimikaudelle.  

Olemme yhdessä saaneet aikaiseksi monenlaisia uusia välineitä sisäisen turvallisuuden ja yritysturvallisuuden työkalupakkiin. Nyt nämä tulee saattaa mahdollisimman laajaan käyttöön ja toteutukseen, jossa kansallisella yhteistyöryhmällä ja sen taustaorganisaatioilla on aivan keskeinen rooli.  

Mainitusta työkalupakin sisällöstä on nostettava esiin erityisesti keskeiset ELVIRA- ja STO II – yhteiskunnan ja yritysten kilpailukykyä parantavat hankkeet.  Pysyvä, kehittyvä ja monipuolinen yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva on otettu laajasti ja tyydytyksellä vastaan elinkeinoelämässä. Kaupan hävikkiohjelma, yrityksen avainhenkilöiden turvallisuusohjeet ja esim. turvallisuussuunnitelmaan sovellettu rikostorjuntamalli yrityksille ovat merkittäviä parannuksia näiden ongelmien hallinnassa.  

Kilpailukyvyn lisääminen yritysturvallisuutta parantamalla on ollut sekä hyvä oivallus että linjassa elinkeinoelämän ns. ”suurten tavoitteiden” kanssa. Ilman kilpailukykyistä yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja yrityksiä emme pärjää. Kilpailukyvyn ja turvallisuusmuuttujien välinen korrelaatio on voitu osoittaa useissa kansainvälisissä selvityksissä ja Suomi on pärjännyt varsin hyvin esim. World Economy Forumin vertailutilastoissa (136 maata, turvallisuusmuuttujien osalta joko 1. tai toinen sija).  Tämän aseman haluamme säilyttää jatkossakin ja vaikuttaa siihen, että Suomi on vuonna 2015 Euroopan turvallisin maa myös yritysten turvallisen toimintaympäristön kriteereillä mitattuna.

STO II- ohjelmassa tämä tarkoittaa erityisesti kolmea hanketta:

1) KATAKRI eli kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö neljälle tietoturvallisuusvetoiselle yritysturvallisuuden osa-alueelle linjaamaan yritysten tieto-, toimitila- ja henkilöstöturvallisuustoimenpiteitä ja niiden tasoa turvallisuusjohtamisen näkökulmasta. Elinkeinoelämän ja yritysturvallisuuden tärkein hanke, jolla on luotu pohjaa mm. yritysten verkostoitumiselle ja yhteisten turvallisuuskriteereiden käyttöönotolle. Hankkeessa on näet laadittu lähtötason suositukset yritysten turvallisuustoimenpiteille em. osa-alueilla.

Tässä hankkeessa toteutuivat kaikki myönteiset tekijät: korkea ambitiotaso koko kriteeristön aikaansaamiseksi, laaja osallistuminen valmistelutyöhön huippuasiantuntijoiden toimesta ja määrätietoinen hankkeen ohjaus puolustusministeriön johdolla.  

2) Pohja ja suositukset elinkeinoelämän ja yritysten kriisitilannekuvatoiminnaksi. Yritykset joutuvat maailmalla kotimaata useammin tilanteisiin, joita voi luonnehtia jonkinasteiseksi kriisiksi. Valmiudet toimimaan tällaisissa tilanteissa – lähinnä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi – edellyttävät hyvin toimivaa organisaatiota ja valittujen toimintavalmiuksien harjoittelua.

Ennen muuta kriisitilanteisiin varautuminen ja niiden hallinta edellyttävät oikeaa ja validia tietoa. Meillä on rakennettu monenlaisia valmiuksia yhteiskunnassa näiden tilanteiden varalta erityisesti huoltovarmuuskeskuksen ja hv-kriittisten yritysten sekä näitä palvelevien poolien yhteistyönä. Kriisitilanteiden hallintaa varten oikeaa tietoa tarvitsevien yritysten määrä on kuitenkin paljon tuota laajempi – käsittäen mm. ne palveluyritykset, joiden toiminnasta em. hv-kriittiset yritykset ovat riippuvaisia jne.  

Tässäkin teemassa tehty laajapohjainen toimintamalli ja suositukset tullaan käsittelemään ja hyväksymään nykyisen toimikauden viimeisessä kokouksessa. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ja yritysten erityistilanteiden kannalta tällä tilannekuvatoiminnalla on jatkossa aivan ratkaisevan tärkeä merkitys. Elinkeinoelämä näkee asian niin, että kovimmat haasteet yritysten toiminnan jatkuvuuden turvaamiselle tulevat normaaliolojen vakavista häiriötilanteista. Tällöin kukaan toimija ei pärjää yksin, vaan tarvitaan hyvin toimivaa yhteistyötä yritysten ja viranomaisten kesken.  

3) Yhden luukun periaatteella toimiva turvallisuusportali, joka toimisi yritysturvallisuuden kannalta keskeisen viranomais- ja yhteisötiedon tietopankkina sen lisäksi, että tätä kautta voitaisiin välittää myös viranomaiselle tärkeää tietoa. Tämä portali palvelisi myös kaiken sen hyödyllisen turvallisuustietouden ja toimintamallien saatavuutta sekä tunnetuksi tekemistä, joka on valmisteltu ja toteutettu STO – hankkeiden yhteydessä.

Turvallisuusporatalityöryhmä on niin ikään asetettu toimimaan ja odotukset tälle ovat varsin suuret. Tätä tarvitaan erityisenä työkaluna siinä alueellisessa ja paikallisessa turvallisuusyhteistyössä, joka on sekä tavoitteellista että pysyvää.  

Ja lopuksi ns. saldotarkastelua. Elinkeinoelämän kannalta STO- ohjelmaan perustuvat valikoidut hankkeet ja niiden tulokset ovat olleet myönteisiä ja monella tavoin hyödyllisiä. Tässä mielessä tehty työ ja sen tulokset eli saldo ovat olleet vahvasti positiivisia.

Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman sisäasiainministeriön johdon ja sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikön määrätietoista ja rakentavaa otetta. Oikeat tahot ja oikeat henkilöt valmisteluvastuussa ja sitä kautta ”myönteinen ote” niin kansallisen yhteistyöryhmän puheenjohtajistossa ja sihteeristössä kuin elinkeinoelämän kannalta tärkeissä työryhmissä takasivat asetettujen tulosten saavuttamisen. 

Toivotan tälle työlle jatkossakin mitä parhainta menestystä. Alusta alkaen ohjelmien, hankkeiden ja projektien valmistelussa sekä toteuttamisessa mukana olleena olen nauttinut todella paljon tästä yhteistyöstä hyvien kollegojen ja jäsenten kanssa.  

Nyt, kun olen jättämässä aktiivisen työelämän ja siirtymässä eläkepäiville, osoitan kiitokseni teille kaikille.  

Kalevi Tiihonen
kansallisen yhteistyöryhmän sihteeristön jäsen
Yritysturvallisuustoimiston päällikkö
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 

 

31.9.2010 





< Takaisin > Tulosta sivu