Vealahanlávdegoddi ásahii Roavvenjárgga gávpogii vealahangildosa ja áittasáhku sámemánáid beaivedikšui guoskevaš áššis. (05.12.2008)
Vealahanlávdegoddi ásahii Roavvenjárgga gávpogii vealahangildosa ja áittasáhku sámemánáid beaivedikšui guoskevaš áššis. Vehádatáittardeaddji bivddii vealahanlávdegotti guorahallat, leago Roavvenjárgga gávpot láhtten sámeálbmoga vealaheaddji ládje go gávpot lea ordnen mánáid beaivedivššu ja son bivddii dárbbu mielde áittasáhku olis gieldit Roavvenjárgga gávpoga joatkimis dahje ođasmahttimis gávpogis orru sámiide čuohcci vealaheaddji láhttema. Vealahanlávdegoddi leai dan oaivilis ahte sámemánáin leai lágas mearreduvvon vuoigatvuohta beaivedikšui iežaset eatnigillii ovttaláhkásaččat suomagielat mánáiguin. Roavvenjárgga gávpot ii čájehan ahte dat livččii álggahan doarvái doaimmaid vai livččii deavdán iežas lágas mearreduvvon geatnegasvuođaid sámemánáid beaivedivššu áššálaš ordnemis. Vealahanlávdegoddi leai dan oaivilis, ahte dat beaivedikšoordnemat, maid Roavvenjárgga gávpot lea čađahan, leat vealahan sámemánáid sin etnalaš duogáža vuođul. Vealahanlávdegoddi veardidii dán ášši iežas mearrádusas 27.11.2008 ná:
Roavvenjárgga gávpot leai ordnen sámegielat mánáid beaivedivššu máinnašuvvon áigge seamma joavkkus eanetlogus orru suomagielat mánáiguin nu ahte joavkkus barggai okta sámegielat divššár. Sámegielat beaivedikšu leai álggahuvvon dan maŋŋá go Roavvenjárgga gearretriekti 7.7.2006 leai geatnegahttán (mearrádus 1738) Roavvenjárgga gávpoga ordnet dan ovdal 1.8.2006 ja ásahemiin 5000 euro áittasáhku dorvvastandoaimma beavttálmahttima várás. Vealahanlávdegoddi celkkii, ahte mánáid beaivedikšolága 11 § 2 momeantta mielde gielda galgá fuolahit das, ahte mánáid beaivedivššu sáhttá addit máná eatnigillii juos dat lea suoma-, ruoŧa- ja sámegiella. Beaivedikšolágas dát gielat leat nappo biddjojuvvon ovttalágan dillái beaivedivššu ordnengeatnegasvuođa hárrái. Beaivedikšolága ovdabargguin (HE 196/1981, s. 2) oidno, ahte čujuhus dáidda gielaide lasihuvvui láhkii aiddo dakkár diliid várás, go máná eatnigiella lea gieldda unnitlogu giellan vai dorvvastuvvo mánáid beaivedikšu máná iežas eatnigillii. Vealahanlávdegoddi leai dan oaivilis, ahte sámegiela ektui ferte fuomášit giela saji vuođđolágas ja riikkaidgaskasaš soahpamušain unna unnitlohkun orru álgoálbmoga eatnigiellan, mii návddaša erenoamáš suoji ja mii álbmogiidgaskasaččat lea klassifiserejuvvon áitatvuloš giellan. Sámedikkelága 3 § mielde sápmelašvuođa meroštallamii gullá sámegiella iežas dahje áhkuid/ádjáid eatnigiellan. Sámegiella laktása nappo hui nannosit sápmelaččaid etnalaš iešdovdui álgoálbmogin. Vealaheapmi sámegielat bálvalusaid fidnemis váikkuha vealaheaddji ládje njuolgga sámiid etnalaš iešdovdui ja álgovuolgagii. Sámegielat beaivedivššu áššálaš ordnemis lea mearkkašahtti váikkuhus máná vejolašvuođaide váldit maŋŋelappos oasi skuvlaohppui sámegillii. Nappo ovttadássásašvuođalága 6 § 2 momeanta galgá heivehuvvot Roavvenjárgga gávpoga meannudeamis go gávpot ordne sámegielat beaivedivššu. Vealahanlávdegoddi celkkii ahte beaivedivššu ordnen máná eatnigillii lea gieldda lágas mearreduvvon geatnegasvuohta, masa gielda galgá várret doarvái resurssaid, nappo resursavátnivuođas dahje eará sullasaš áššis ii lean mearkkašupmi ášši vuoigatvuođalaš árvvoštallamis dán oktavuođas. Vehádatáittardeaddji buvttii ovdan čilgehusa, man vuođul sáhtii navdit ahte ovttadássásašvuođalága vealahangielddus 6 § lea rihkkojuvvon ja ná áššáskuhtton oassebealis livččii ovttadássásašvuođalága 17 § mielde leamaš geatnegasvuohta čujuhit ahte gielddus ii leat rihkkojuvvon. Roavvenjárgga gávpot doarjalii (appellerii) dasa, ahte sámegiel skuvlejuvvon bargoveaga leai leamaš váttis, dahje juobe veadjemeahttun fidnet. Áššegirjjiin goitge oidnui ahte vehádatáittardeaddji sápmelaš áššehasat ledje váidalan, ahte gávpoga beaivedikšoeiseválddit eai lean dahkan ovttasbarggu singuin. Sámegielat vánhemat livčče iežaset muitalusaid mielde leamaš gergosat veahkehit ohcat dohkálaš sámegielat bargiid juos dasa livččii addon vejolašvuohta dahje juos bargoveaga ohcamis livččii muitaluvvon sidjiide. Beaivedikšoásahusa 1 a § :s oidno ahte sápmelaš mánáid iežaset giella ja kultuvra galget dorjojuvvot ovttasbarggus máinnašuvvon kultuvrra ovddasteddjiiguin. Sámemánáid vánhemat leat lunddolaččat dat orgána, mainna Roavvenjárgga gávpot galgá doaibmat ovttasbarggus go ohcá čovdosiid dasa, mo dat nagodivččii buoremus lági mielde ollašuhttit lágas mearreduvvon geatnegasvuođaidis sámemánáid áššálaš beaivedivššu ordnemis. Roavvenjárgga gávpot ii čujuhan ahte dat livččii álggahan buot vejolaš doaimmaid lágas mearreduvvon geatnegasvuođaidis deavdima várás go lea sáhka sámegielat álbmoga beaivedivššu áššálaš ordnejumis. Vealahanlávdegoddi leai dan oaivilis ahte čađahuvvon beaivedikšoortnet praktihkas mearkkašii dan, ahte sámegielat mánáid vuoigatvuohta oažžut beaivedivššu iežaset eatnigillii ii ollašuvvan ovttaláhkásaččat beaivedivššus orron suomagielat mánáiguin, go sámegielat beaivedivššus orron mánáid lohku lei leamaš unni ja hui čielga eanetlohku mánáin lei leamaš suomagielat. Sámegielat mánát šadde iežaset etnalaš duogáža vuođul erenoamáš soahppilmeahttun dillái beaivedivššus orron suomagielat mánáid ektui. Vealaheapmi čuozai buot sámegielat beaivedivššu dárbbašeaddji mánáide das beroškeahttá, ledjego sii ohcamušas spesifiserejuvon. Vealahanlávdegoddi leai dan oaivilis ahte dat beaivedikšoortnet, man Roavvenjárgga gávpot lei čađahan, loahppabohtosiid ektui lei sámemánáide vealaheaddji. 2. Roavvenjárgga gávpoga vuohki ordnet mánáid beaivedivššu 12.3.2007 rájes goitge 11.5.2007 rádjái Roavvenjárgga gávpot lei ordnen sámegielat mánáid beaivedivššu máinnašuvvon áigges nu ahte sámegielat mánáid beaivedikšu lei ordnejuvvon ollásit suomagillii. Vealahanlávdegoddi celkkii ahte Mánáid beaivedikšoláhka ovttačilggolaččat geatnegahttá gieldda ordnet mánáide beaivedivššu sámegillii go dat lea máná eatnigiella. Vealahanlávdegoddi leai dan oaivilis ahte sámegielat mánáid vuoigatvuohta beaivedikšui iežaset eatnigillii máinnašuvvon áigges ii dáhpáhuvvan ovttaláhkásaččat suomagielat mánáiguin. Ná meannuduvvojedje sámegielat mánát beaivedivššu ordnemis soahppilmeahttumit go suomagielat mánát meannuduvvojedje nu ahte sidjiide šattai das hehttehus. Vealahanlávdegoddi leai dan oaivilis ahte Roavvenjárgga gávpoga čađahan beaivedikšoortnet vealahii sámegielat mánáid sin etnalaš duogáža vuođul. 3. Roavvenjárgga gávpoga vuohki ordnet mánáid beaivedivššu 1.9.2007 rájes Roavvenjárgga gávpot lea ordnen sámegielat mánáid beaivedivššu máinnašuvvon áigges nu ahte sámegielat mánát leat ožžon beaivedivššu iežaset eatnigillii oktii vahkus giellalávgoprinsiippa mielde. Seamma áigges suomagielat mánát ožžo beaivedivššu iežaset eatnigillii dego dábálaččat. Vealahanlávdegoddi celkkii ahte giellalávggu sáhttá ordnet nannejuvvon rávvagiid mielde nuppi našuvnnalaš dahje unnitlohkogillii golmma jagi agi rájes vuosttas sajis mánáide, geaid eatnigiella lea báikegotti eanetlogu giella. Ná giellalávgu lea oaivvilduvvon eará giela go eatnigiela oahppama várás. Sámegielat mánáid vuoigatvuohta beaivedikšui iežaset eatnigillii ii máinnašuvvon áigges ollašuvvan ovttaláhkásaččat suomagielat mánáiguin. Vealahanlávdegoddi leai dan oaivilis ahte Rovvenjárgga gávpoga čađahan beaivedikšoortnet vealahii sámegielat mánáid sin etnalaš duogáža vuođul. Mearrádus: Vealahanlávdegoddi gilddii Roavvenjárgga gávpoga joatkimis dahje ođasmahttimis etnalaš vealaheami, mii lea ovttadássásašvuođalága 6 § vuostá ja mii čuohcá sámegielat álbmogii, go gávpot ordne beaivedivššu. Vai sámegielat álbmogii guoskevaš vealahangielddus dakkaviđe čuvvojuvvo, Roavvenjárgga gávpogii ásahuvvui 7000 euro áittasáhkku. Go veardiduvvui áittasáhku ásaheapmi ja go árvvoštallui dan sturrodat, vealahanlávdegoddi válddii vuhtii ahte Roavvenjárgga gávpot diđii juo 2005 giđa rájes sámegielat beaivedivššu dárbbu birra ja Roavvenjárgga gearretriekti leai juo 7.7.2006 ásahan dorvvastandoaibman 5 000 euro áittasáhku Roavvenjárgga gávpogii sámegielat beaivedivššu ordnema várás. Go vealahanlávdegoddi dagai mearrádusa dán áššis, dát olbmot válde oasi:
Markku Fredman lahttu ášši ovdanbukti Inga Jasinskaja-Lahti lahttu Juhani Kortteinen Hannu Kiuru várrelahttu tel. 09 16042738 Tuomas Ojanen várrelahttu juhani.kortteinen@intermin.fi Adrián Soto lahttu VEALAHANLÁVDEGODDI Stáhtaráđđi (Suoma ráđđehus) namaha ovttadássásašvuođaláhkii vuođđuduvvi vealahanlávdegotti ja dat lea sorjjasmeahttun riektedorvoorgána, mii gieđahallá ohcamušaid, mat gusket etnalaš vealaheapmái. Dan mearrádusaid sáhttá váidalit hálddahusriektái. Vealahanlávdegottis lea vuoigatvuohta oažžut čilgehusaid dakkár eiseválddiin ja doaibmahárjeheddjiin ja daid bargiin, mat gullet ovttadássásašvuođalága heivehansuorgái, dakkár áššiid birra, mat leat dárbbašlaččat go goziha ahte etnalaš álgovuolgagii guoskevaš vealahangielddus čuvvojuvvo. Vai čilgehusgeatnegasvuohta čuvvojuvvo, lávdegoddi sáhttá ásahit áittasáhku. Dat, geasa vealaheaddji meannudeapmi čuohcá dahje vehádatáittardeaddji sáhttá buktit ášši vealahanlávdegotti gieđahallamii. Lávdegotti doaibman lea addit riektesuoji daidda, geat leat vásihan vealaheami dahje leat šaddan vealaheapmái čatnasan gildojuvvon vuostedoaimmaid čuozáhahkan. Vealahanlávdegoddi heiveha ovttadássásašvuođalága buot lunddolaš ja juridihkalaš olbmuide sihke priváhta ja almmolaš doaimmas. Ovttadássásašvuođalága heivehansuorgái gullevaš almmolaš servošat leat ee. stáhta, gielddat ja gielddaid ovttastumit ja evaŋgelalaš-luteránalaš ja ortodoksalaš girku. Dát gažaldagat eai gula vealahanlávdegotti doaibmaváldái: bargogaskavuohta, almmusvuoigat-vuođalaš bálvalangaskavuohta, barguiváldima vuođustusat, bargodilli, bargoeavttut, bargiid skuvlejupmi dahje bargokarriera ovdáneapmi. Vealahanlávdegoddi sáhttá gieldit joatkimis dahje ođasmahttimis etnalaš álgovuolgagii vuođđuduvvi vealaheami dahje vuostedoaimmaid ja ásahit mearrádusa čađaheami nannema várás áittasáhku ja dubmet ahte dat galgá máksojuvvot. Dat sáhttá maiddái nannet oassebeliid gaskasaš soabada. Lávdegoddi sáhttá maid addit cealkámuša ovttadássásašvuođalága heiveheami birra go duopmostuollu, vehádatáittardeaddji dahje eará eiseváldi dahje organisašuvdna dakkára bivdet. Ohcamuša gieđahallan vealahanlávdegottis lea nuvttá ja dan doaibmagirjjit leat nuvttá. Eará duopmostuollogoluid ovddas oassebealit vástidit ieža. Lassedieđut: http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/sltk/home.nsf Vealahanlávdegoddi PB 26 00023 Stáhtaráđđi (Valtioneuvosto) Vealahanlávdegotti epoasta: syrjintalautakunta@intermin.fi Tiedote II 2008 Saamenkielinen.doc  Takaisin  Tulosta sivu |
