Syrjintälautakunta
Syrjintälautakunta on valtioneuvoston nimittämä puolueeton ja riippumaton yhdenvertaisuuslakiin perustuva etnistä syrjintää koskevia hakemuksia käsittelevä oikeusturvaelin. Sen päätöksistä voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta (yhdenvertaisuuslaki 2004/21, laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 2001/660 ja 2004/22). Lautakunnan tehtävänä on antaa oikeussuojaa niille, jotka ovat kokeneet tulleensa syrjityksi tai tulleensa syrjintään liittyvien kiellettyjen vastatoimien kohteeksi. Vastatoimien kiellolla tarkoitetaan sitä, ettei kukaan saa joutua epäedulliseen asemaan sen tähden, että hän on valittanut tai ryhtynyt toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Syrjintälautakunta voi kieltää jatkamasta tai uusimasta etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää tai vastatoimia ja asettaa päätöksen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon ja tuomita sen maksettavaksi. Se voi myös vahvistaa osapuolten välisen sovinnon. Lautakunta voi antaa myös lausunnon yhdenvertaisuuslain soveltamisesta tuomioistuimen, vähemmistövaltuutetun tai muun viranomaisen taikka yhdistyksen pyynnöstä Syrjintälautakunta soveltaa yhdenvertaisuuslakia Suomen oikeudenkäyttöpiirissä kaikkiin luonnollisiin ja oikeushenkilöihin sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa. Yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan kuuluvia julkisia yhteisöjä ovat mm. valtio, kunnat ja kuntayhtymät sekä evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta. Syrjintälautakunnalla on oikeus saada yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan kuuluvilta viranomaisilta ja toiminnan harjoittajilta sekä niiden palveluksessa olevilta selvitys seikoista, jotka ovat tarpeen etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kiellon noudattamisen valvomiseksi. Selvityksenantovelvollisuuden noudattamisen tehosteeksi lautakunta voi asettaa uhkasakon. Syrjintälautakunnalla on oikeus kuulla asiantuntijoita, hankkia lausuntoja ja selvityksiä sekä järjestää katselmuksia. Asian voi saattaa syrjintälautakunnan käsiteltäväksi se, johon syrjivä menettely kohdistuu, taikka vähemmistövaltuutettu. Asia pannaan vireille kirjallisella tai sähköisellä hakemuksella. Hakemuksen käsittely syrjintälautakunnassa on maksutonta, ja sen asia- ja toimituskirjat ovat maksuttomia. Muista oikeudenkäyntikuluistaan asianosaiset vastaavat itse. Asian käsittelyssä sovelletaan yhdenvertaisuuslain 17 §:n mukaista todistustaakkasääntöä: jos hakija esittää selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että yhdenvertaisuuslain 6 §:ssä säädettyä syrjintäkieltoa on rikottu, vastaajan on osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu. Lautakunnan toimivaltaan kuuluu etniseen alkuperään perustuva syrjintä, kun kyse on: Työsuhteeseen, julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen, työhönottoperusteisiin, työoloihin, työehtoihin, henkilöstökoulutukseen tai uralla etenemiseen liittyvät kysymykset eivät kuulu syrjintälautakunnan toimivaltaan. Lautakunta ei korvaa käytössä olevia muutoksenhakukeinoja ja -elimiä. Sovintoa tai syrjinnän kieltoa koskeva asia on jätettävä tutkimatta, jos asia on vireillä tai tulee vireille muussa viranomaisessa. Syrjintälautakunnalle tehdystä hakemuksesta lautakunta voi tarvittaessa pyytää ennakkoratkaisua Euroopan yhteisön tuomioistuimelta. Yhdenvertaisuuslain tulkinta on sidottu sillä toimeenpantaviin Euroopan yhteisön direktiiveihin (2000/43/EY) niin, että lain säännöksiä on tulkittava direktiiveissä tarkoitetulla tavalla, vaikka säännösten sanamuodot eivät kansallisen oikeusjärjestyksen muotoon kirjoitettuna kaikin osin täysin vastaisikaan direktiivien sanamuotoja. Lain säännösten tulkinnat seuraavat EY:n tuomioistuimen mainittujen direktiivien säännöksistä antamia tulkintaratkaisuja. Syrjintälautakunta ratkaisee ainoastaan etnistä syrjintää koskevia hakemuksia. Syrjintälautakunta ei käsittele työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Niitä käsittelee aluehallintovirastojen työsuojeluvastuualueet ( www.tyosuojelu.fi). Tiedotteet
|

