Seudullinen elinkeinopolitiikka - mitä AKO - mitä Yritys-Suomi?

Jarkko Huovinen

On hämmästyttävää, kuinka paljon vaivaa ja rohkeaa innovatiivisuutta seututasolla tarvitaan, että kaikki käytössä olevat instrumentit saadaan johdonmukaisesti palvelemaan seudullisen elinvoimaisuuden kehittymistä. On aivan kuin AKO, OSKE, Yritys-Suomi, Leader jne. olisivat saman ongelman ratkaisuun kehitettyjä tietokoneohjelmia, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia. Yhdellä ohjelmalla tehdyt tiedostot eivät aukea toisella, joten tulosten hyödyntäminen jatkotyössä edellyttää niiden siirtämistä seuraavaan ohjelmaan käsityönä. Yksittäistä tapausta varten ei kannata tehdä muutosohjelmaa, joten on tyydyttävä tilanteeseen, mutta olisiko valmistajan syytä ottaa yhteensovitus huomioon jo tuotteen valmistuksessa. Varsinkin, jos tuotteet on valmistettu saman konsernin eri tytäryhtiöissä.

 Työkalut työvaiheen mukaan

Olen saanut viimeiset 6 vuotta olla mukana rakentamassa Seudullisia yrityspalveluja eri puolella Suomea. Kyse on siis entistä tehokkaamman yritysneuvonnan toimintatavan kehittämisestä elinkeinopolitiikan työkaluksi. Seudullinen yrityspalvelu on osa Yritys-Suomi palvelu-uudistusta, jonka kautta eri toimijoiden instrumentteja ja resursseja kootaan osaksi yhteistä yritysneuvonnan asiakaspalvelua. Yksittäisistä työkaluista on koottu työkalupakki, jossa kuhunkin työvaiheeseen on oma työkalunsa ja eri työkalujen paikat on asemoitu niin, että ne ovat vaivatta tarvitsijan hyödynnettävissä.  

Työkalujen tehokkuus on aina riippuvainen niiden käyttötarkoituksesta. Samoilla työkaluilla on mahdollista rakentaa hyvin erilaisia rakennuksia. Jos tarvitaan talo, ei kannata rakentaa navettaa. Useilla seuduilla AKO-ohjelmaa on hyödynnetty juuri elinkeinopolitiikan rakennuspiirustusten tekemiseen ja tarvittavien rakennustelineiden pystyttämiseen, jotta pysyvät rakenteet saadaan kuntoon ja käyttöön. AKO on näillä seuduilla vahvasti tukenut seudullisen yrityspalvelun rakentumista ja tehostanut neuvonnan hyödyntämistä lisäämällä asiakaskontaktien määrää ja kehittämistoimien tavoitteellisuutta painopistetoimialoilla. Mutta on myös alueita, joissa AKO:n toimenpiteet ja Yritys-Suomen rakentaminen kulkevat toisistaan aivan irrallisina prosesseina.

Yhteensovitus onnistuu samassa organisaatiossa

Parhaiten Seudullisen yrityspalvelun AKO-ohjelman elementtien yhteensovittaminen on onnistunut siellä missä molempien prosessien koordinaatio on istutettu – sattumalta tai tarkoituksella - samaan seudulliseen kehittämisorganisaatioon. Nämä kuntien omistamat seudulliset kehittämiskeskukset ovat ottaneet tehtäväkseen toimia rakennusmestarina tällä elinkeinopolitiikan työmaalla: auttaen rakennuttajaa piirustusten laadinnassa ja vastaten siitä, että rakennuksesta tulee suunnitelmien mukainen.

Yritys-Suomi palvelu-uudistus keskittyy yritysneuvonnan palveluiden kehittämiseen ja niiden tavoitettavuuden parantamiseen. Aluekeskusohjelman avulla voidaan käynnistää elinkeinostrategian mukaisilla painopistealueilla toimintoja, joilla aktivoidaan yrityksiä ja yritysryhmiä määrätietoiseen tuotannon kehittämiseen ja tarjotaan yrityksille kehittämisympäristöjä, joiden kautta avautuu mahdollisuuksia uusiin avauksiin. Tällaisia kehittämisalustoja ovat esimerkiksi Joensuun seudulla käynnistetyt kasvuohjelmat tai kansainvälisille markkinoille tähtäävien kärkiyritysvetoisten verkostojen kokoaminen tai palvelualojen liiketoimintakonseptien kehittäminen.

AKO tukee Yritys-Suomen innovaatiopalveluita

Aluekeskusohjelman kautta tarjottavat kehittämisalustat linkittävät yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamista yritysten kehittämishankkeisiin. Tässä roolissa aluekeskusohjelmat ovat keskeisellä tavalla tukemassa Yritys-Suomi innovaatiopalvelun rakentumista.

Seututason kehittäjät tervehtivät toiveikkaina uuden työ- ja elinkeinoministeriön syntymistä. Työvoimatoimistojen työnantajapalvelut ovat osa seudullista yrityspalvelua ja aluekehittäminen nivoutuu erottamattomasti yritystoiminnan kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön myötä seututason kehittämistyössä toisiinsa tiiviisti kietoutuvat instrumentit löytävät myös ministeriötasolla yhteisen kodin, mikä toivottavasti helpottaa instrumenttien yhteensovittamista jatkossa.

Jarkko Huovinen
Kirjoittaja toimii Suomen Kuntaliitossa projektipäällikkönä
Seudulliset yrityspalvelut -hankkeessa





< Takaisin > Tulosta sivu