AKO-uutiset 7.9.2005
Aluekeskusohjelman (AKO) tavoite elinvoiman myönteisestä kehityksestä on useissa aluekeskuksissa toteutumassa jopa odotuksia paremmin. Aluekeskusten nettomuutto on vuoden 2000 jälkeen muuttunut kokonaisuudessaan negatiivisesta positiiviseksi. Monet aikaisemmista muuttotappioalueista ovat kääntyneet muuttovoittoalueiksi, ja muillakin alueilla muuttotappio on supistunut. Vuonna 2000 vain 10 aluekeskusta sai muuttovoittoa, vuonna 2004 jo 18. Väestökehitys on heikointa Pohjois- ja Itä-Suomen teollisissa ja maaseutuvaltaisissa aluekeskuksissa. Työpaikkakasvu on kokonaisuudessaan ollut vaatimatonta vuoden 2000 jälkeen, mutta aluekeskuksissa kehitys on ollut positiivisempaa kuin koko maassa. Työpaikkojen keskittyminen on jatkunut suurimpiin aluekeskuksiin ja niiden keskuskaupunkeihin. Vuodesta 2002 alkaen suhteelliset kasvuerot alueiden välillä ovat kaventuneet. Työssäkäynti aluekeskusten ympäryskunnista ja alueiden reunoilta keskuskaupunkeihin on yleistynyt. Työssäkäyntialueiden laajeneminen on osaltaan mahdollistanut positiivisen käänteen väestökehityksessä myös aluekeskusten maaseutumaisilla reunoilla. Tämä on lisännyt keskus- ja reuna-alueiden vuorovaikutusta. Täsmennystä ohjelman rooliin Eri ministeriöiden arviot aluekeskusohjelman toteutuksesta ovat kriittiset. Haastateltujen asiantuntijoiden kouluarvosana on tyydyttävä. Ohjelman tavoitteita pidetään tärkeinä, mutta sen strategisia painotuksia ja profilointia on viritettävä aluekehittämisen kokonaisuuteen ja eri hallinnonalojen aluestrategioihin sopiviksi. Arvioitsijan mukaan tulevalla ohjelmakaudella on aluekeskusohjelmalle määriteltävä aiempaa konkreettisemmin (1) selkä ja rajallinen missio, (2) selkeä ja hyväksyttävä rooli suhteessa muihin kehittämisohjelmiin ja (3) looginen reitti tavoitteista tuloksiin. Aluekeskusohjelman arvioinnin toteuttavat Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan asiantuntijapalvelut ja Kaupunkitutkimus TA Oy. Loppuraportti meneillään olevasta ohjelmakaudesta valmistuu syksyllä 2006. Kulttuuripalveluja kumppanuudella Joensuun seudulla on otettu käyttöön aluekeskusohjelman tuella kehitetty kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen kumppanuusjärjestelmä. Järjestelmän ydinsisältö on seudulliset yhteishankinnat: tilaaja-tuottaja -mallissa yksityisen ja kolmannen sektorin ammattilaiset tavoittavat yhdellä tarjouksella yli sata kunnallista laitosta sekä laaja-alaiset toimialat. Kumppanuushankkeen vaikuttamana alalla on syntynyt myös yksityisiä palvelutuottajia. Ensimmäistä kertaa Joensuun Yön viisitoistavuotisessa historiassa 25.8. järjestetyn kaupunkitapahtuman tuotti yksityinen palvelutuottaja, Osuuskunta Groupiom. Seudun hankintatoimi tekee päätöksiä alkusyksystä kymmenestä kouluille tuotettavia kulttuuritapahtumia koskevasta tarjouksesta. Mallin vaikutuksina arvioidaan syntyvän luovien toimialojen yrityksiä ja työpaikkoja seudulle ja niiden myötä toimivat markkinat. Lisätietoa: Projektikoordinaattori Erno Säisänen, 013- 267 5320, etunimi.sukunimi@jns.fi. Seutulukiotoiminta vakiintuu Mikkelin seudulla Mikkelin seudun aluekeskusohjelman rahoittama seutulukioverkostohanke päättyi 31.8.2005. Seutulukioiden toiminta jatkuu normaalina vakiintuneena käytäntönä kuntien hyväksymän yhteistyösopimuksen puitteissa. Pitkällä tähtäimellä seutulukioiden toiminta pyritään saattamaan yhteen rakentumassa olevan Mikkelin seudun opetuspalvelukeskuksen kanssa. Lisätietoa: Projektipäällikkö Aki Kauranen, 015- 194 3015, etunimi.sukunimi@mikkeli.fi, www.mikkelinseutu.fi/lukiot. Opetushallituksessa seutuyhteistyön kehittämishanke Koulut ja oppilaitokset tekevät yhteistyötä yli kuntarajojen Opetushallituksen seutuhankkeessa. Yhteistyö nähdään mahdollisuutena vahvistaa seutukunnallista osaamista, tiedon vaihtoa koulujen ja oppilaitosten välillä sekä opetushenkilöstön ammattitaitoa. Pilotteja ovat Jyväskylän seutu, Turun seutu, Seinäjoen seutu, Mikkelin seutu, Saarijärvi-Viitasaaren seutu sekä Västra Nyland. Verkostojen toiminnassa on mukana mm. seutulukiotoimintaa, opetussuunnitelmayhteistyötä, toisen asteen oppilaitosten yhteistä opetustarjontaa sekä ruotsinkielisen opetuksen järjestäjien yhteistyötä. Seutuhanke julkaisee vuonna 2006 yhteenvetoraportin, jossa kuvataan pilottien kokemuksia opetustoimen yhteistyömalleista. Hankkeen aikana toteutetaan opetustoimen aluekehittäjille suunnattu koulutusjakso ja kehitetään opetustoimen seutukunnallisen yhteistyön arviointimalli. Aluekeskusohjelma on hankkeen keskeinen kansallinen ja alueellinen yhteistyökumppani. Lisätietoa: Erikoissuunnittelija Kirsti Stenvall, 09-7747 7412 tai ylitarkastaja Heidi Backman, 09- 7747 7187, etunimi.sukunimi@oph.fi. Rauman seutu kansainvälistyy Teollisuuden Voiman suurprojekti, Olkiluoto 3, merkitsee rakentamisen eri vaiheissa ainutlaatuista kansainvälistymisaaltoa Eurajoen kunnalle ja koko Rauman seudulle. Seudulle muuttaa suuri joukko työntekijöitä erityisesti Ranskasta ja Saksasta. Rauman Seudun Kehitys Oy (RSK) osallistuu aktiivisena seututoimijana myös niihin projekteihin, joiden tarkoituksena on edistää ulkomailta muuttavien kotiutumista ja viihtymistä. RSK on avannut kotisivut, joiden avulla muuttajat pääsevät sisälle tärkeään arjen tietoon ja seudun palveluihin. Seudulla arvioidaan kansainvälisen suurprojektin tuottavan merkittävää lisäarvoa seudun elinvoiman kehitykselle kansainvälisten yhteistyöavausten ja -verkostojen muodossa. Lisätietoa: Yrityskehittäjä Hanna Tuominen, 02-8378 7726, 044-312 4336, etunimi.sukunimi@rsk.fi, www.rsk.fi/living. Työllisyyspoliittisten neuvottelukuntien toiminta käynnistynyt Pohjois-Pohjanmaalla toteutettiin vuosina 2003–2004 aluekeskusten työllisyysstrategiahanke (EU Artikla 6, Innovatiiviset toimet). Hankkeen aikana laadittiin TE-keskuksen johdolla työllisyysstrategiat Oulun, Raahen, Koillis-Suomen ja Oulun Eteläisen aluekeskuksiin. Strategiatyön jatkuvuuden varmistamiseksi TE-keskus on perustanut aluekeskuskohtaiset työllisyyspoliittiset neuvottelukunnat. Ne on koottu yrittäjien, kuntajohdon, seutukunnallisten kehittämisyhtiöiden, nuorisovaltuustojen tai opiskelijajärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen, oppilaitosten, työttömien yhdistysten sekä työvoimatoimistojen edustajista. Neuvottelukunnat on asetettu kahdeksi vuodeksi (2005–2007) ja niiden tehtävinä ovat työllisyysstrategioiden toimeenpanon seuranta sekä aloitteiden tekeminen alueellisen työpolitiikan toimeenpanoon. Neuvottelukuntien puheenjohtajana toimii työvoimaosaston osastopäällikkö. Ensimmäisissä kokouksissa on käsitelty mm. nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoa sekä työttömyyden alueellisia rakenteita tilastoaineistojen valossa. Lisätietoa: Osastopäällikkö Maire Mäki, 044 - 436 8200, etunimi.sukunimi@te-keskus.fi.  Takaisin  Tulosta sivu |
AKO-uutiset 7.9.2005 |