Ihmiskaupan vastainen ohjausryhmä: Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen on ratkaisevan tärkeätä05.12.2007
Suomessa tehtävän ihmiskaupan vastaisen työn keskeisin haaste on ihmiskaupan vastaisen ohjausryhmän mukaan uhrien tunnistamisen parantaminen. Keinoja ovat ohjausryhmän mukaan jatkuva ja kattava koulutus sekä yhteistyön kehittäminen. Ohjausryhmä esittää myös ihmiskaupan vastaisten järjestelmien riippumatonta arviointia tehtäväksi vuoden 2009 aikana sekä vähemmistövaltuutetun tai eduskunnan oikeusasiamiehen nimeämistä kansalliseksi ihmiskaupparaportoijaksi. Työministeriö asetti helmikuussa 2006 ohjausryhmän seuraamaan ja ohjaamaan hallituksen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman toteutumista. Ohjausryhmä jätti ehdotuksensa hallituksen vuonna 2005 hyväksymän toimintasuunnitelman tarkentamiseksi maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsille keskiviikkona 5.12. kello 12.30. Luovutustilaisuuteen osallistui myös ETYJ:n erityisedustaja Eva Biaudet. Eri ministeriöiden ja hallinnonalojen lisäksi ohjausryhmässä ovat olleet edustettuina muut ihmiskaupan vastaiseen toimintaan osallistuneet tahot, kuten kansalais- ja työmarkkinajärjestöt, kirkot ja muut uskonnolliset yhteisöt sekä kunnat. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä. Tarkennetun toimintasuunnitelman hyväksyy valtioneuvosto. Maahanmuuttopoliittinen ministeriryhmä valmistelee esityksen valtioneuvostoa varten. Ohjausryhmän mukaan kaikkia aloja ja toimijoita ei ole vielä riittävän kattavasti koulutettu ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen. Tunnistamisvalmiutta voidaan parantaa ja tunnistamiskynnystä alentaa järjestelmällisen osaamisen kehittämisen sekä asiakastyöhön saakka ulottuvan koulutuksen ja ohjeistuksen avulla. Valtion vuoden 2008 talousarvioehdotuksessa on esitetty, että kansalaisjärjestöille osoitetaan voimavaroja ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön. Mahdollisten uhrien parissa tehtävällä etsivällä työllä ja alkuvaiheen neuvonnalla on keskeinen merkitys ihmiskaupan uhrien tavoittamisessa ja tunnistamisessa. Kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinajärjestöjen toiminta on uhrien tavoittamisessa tärkeää. Kunnassa asuvien uhrien auttamisessa keskestä on valtion riittävä tuki uhrien kotikunnille. Turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän yhteyteen perustetun ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminta ja siihen liittyvä yhteistyö ovat perusteiltaan vakiintuneet. Järjestelmän piiriin pääsemisen kynnystä on pyritty pitämään matalalla. Uhrien paluusta kotimaahan auttamisen jälkeen ei ole kuitenkaan vielä saatu kokemusta. Ulkomaalaislain nojalla myönnettäviä harkinta-aikoja uhreiksi epäillyille ennen oleskelulupaa ja ihmiskaupan uhrin oleskelulupia on myönnetty toistaiseksi hyvin vähän. Uhreiksi epäillyillä on tavallisesti ollut jo oleskelulupa tai muu laillinen maassaolon peruste. Harkinta-aikojen ja oleskelulupien käyttämistä tulisi ohjausryhmän mukaan kuitenkin mahdollisuuksien mukaan tehostaa. Ihmiskaupparikosten torjunnassa tärkeätä on ohjausryhmän mukaan rikoslain tulkinnan ja rikosnimikkeiden vakiintuminen tapausten lisääntymisen myötä niin esitutkinnassa kuin syyttäjien ja tuomioistuinten toiminnassa. Ihmiskaupan ehkäisemisen alueella keskeisiä keinoja ovat Suomeen saapuvien työntekijöiden riittävä opastus, työehtojen valvonta ja työsuojelutoimet sekä harmaan talouden torjunta. Työmarkkinajärjestöjen osallistuminen työvoiman hyväksikäytön ja ihmiskaupan ehkäisemiseen on ohjausryhmän mukaan tärkeää. Kansainvälisten sopimusten alueella keskeisin ajankohtainen toimenpide on ensi vuonna voimaan tulevan Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaisen yleissopimuksen ratifiointi. Vuonna 2006 esitutkinnassa oli kuusi ihmiskaupparikosta, ja syyteharkintaan saakka niistä eteni vuoden aikana vain yksi. Ihmiskaupan uhrien auttamisen kohteena oli vuonna 2006 yhdeksän henkilöä. Joukossa oli naisia, miehiä ja lapsia. Suurin osa autetuista uhreista oli työvoiman hyväksikäyttötapauksia. Autettavia ilmeni eri puolilla Suomea ja erikokoisilla paikkakunnilla. He olivat lähtöisin useista eri maanosista, suurin osa Itä-Aasiasta tai Kaakkois-Aasiasta. Lisätietoja: johtaja Mervi Virtanen, 010 60 48020, työministeriö ja erityisavustaja Thomas Bergman, (09) 160 44510, sisäasiainministeriö  Takaisin  Tulosta sivu
|