Valtiosihteeri Timo Reina: Maakuntatason merkitys kasvaa palvelujen ja hallinnon järjestämisessä20.11.2007 [ SV ]
- Tarvitsemme alueita, jotka ovat samanaikaisesti riittävän suuria strategiseen kehittämiseen ja päätöksentekoon, mutta tarpeeksi pieniä yhteisen identiteetin ja toiminnallisen kokonaisuuden muodostumiseen. Pidän toivottavana ja todennäköisenä, että sekä kunta- ja palvelurakenteiden että valtion alue- ja paikallishallinnon uudistukset tulevat vahvistamaan maakuntatason merkitystä kohti eurooppalaista aluemallia, sanoi valtiosihteeri Timo Reina tänään 20. marraskuuta järjestyksessään 16. Pää pystyssä kohti huomispäivää -seminaarissa Kokkolassa. Suomessa on aika ajoin esitetty, että palvelujen ja hallinnon järjestämiseen riittäisi kaksi tasoa: valtio ja kunnat. - Tämä ei ole näin laajassa ja alueiltaan erilaisessa maassa tavoiteltava eikä realistinen lähtökohta. Monissa muissa vertailukelpoisissa maissa alue- ja maakuntatason rooli on paljon meitä vahvempi, Reina huomautti. Reinan mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on edetty ripeästi kuntarakenteiden muutosten ja yhteistoiminta-alueiden perustamisen suhteen. Jatkossa huomiota tulee kiinnittää palvelurakenteiden ja palveluprosessien uudistamiseen, koska vain sitä kautta tuottavuushyödyt yhdistettyinä laadukkaisiin palveluihin ovat saavutettavissa. Kehityssuuntana maakuntatason muodostuminen järjestämisvastuualueeksi - Toinen pidemmän tähtäimen kehityssuunta on arvioni mukaan, että yhä useamman palvelun, kuten vaativamman sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen, järjestämisvastuualueeksi muodostuu maakuntataso. Samalla kannattaisi myös pyrkiä kokoamaan maakuntatasoisista tehtävistä vastaavia toimijoita poliittisen ohjauksen, yhdenvertaisuuden, resurssien riittävyyden ja monipuolisen osaamisen parantamiseksi, Reina sanoi. Myös valtion paikallishallinnon järjestämisen hallinnollinen jako noudattelee jatkossa pääosin maakuntatajakoa. - Tämä on tilanne muun muassa maistraattien, syyttäjän, ulosottotoimen ja viime viikolla valtioneuvostossa hyväksytyn päätöksen mukaisesti myös poliisilaitosten osalta. Samalla asiakaspalvelujen laadusta ja saatavuudesta tulee huolehtia viranomaisten yhteistoimintaa lisäämällä, sitovia palvelutavoitteita asettamalla sekä erityisesti yhteispalvelua tehostamalla ja paikkariippumattomia asiointitapoja hyödyntämällä, Reina sanoi. Alueiden iskukykyä kansainvälisessä kilpailussa lisättävä hallinnon uudistuksin Valmisteilla on myös laaja aluehallinnon uudistushanke (ALKU). Sen tavoitteena on asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti toimiva aluehallinto. Nykyinen osittaisuudistusten tuloksena muodostunut aluehallintomallimme on monessa suhteessa sekava. - Alueiden iskukykyä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa on lisättävä myös hallinnon uudistuksin. Aluekehittämisvastuu on meillä jo annettu maakuntien liitoille, joiden legitimiteetti perustuu alhaalta ylöspäin kanavoituun välilliseen demokratiaan. Jatkossa tätä kansanvaltaista toimivaltaa tulee kehittämistehtävissä edelleen vahvistaa hallitusohjelman ja valitun kehittämissuunnan mukaisesti, sanoi Reina. - Vastaavasti valtion aluehallintoa on koottava ja kevennettävä. Tämä on tarpeen tuottavuussyistä ja työvoiman riittävyyden turvaamiseksi. Samalla kootumpi valtion aluehallinto mahdollistaisi joustavamman voimavarojen käytön ja laajan asiantuntemuksen hyödyntämisen. Myös tämä vastaa hallinnon uudistamisen pitkää linjaa, jossa sektorikohtaisesta lähestymistavasta on pyritty pois niin keskushallinnossa kuin aluetasollakin. Tärkeää on myös tehtävien siirtäminen mahdollisuuksien mukaan keskushallinnosta alue- ja paikallishallinnolle, Reina sanoi. On selvää, että myös aluejaot ovat aluehallinnon uudistusten valmistelun loppuvaiheessa tarkastelun kohteena. - Tavoitteena on, että aluejaot muodostavat alueellisesti ja toiminnallisesti selkeän kokonaisuuden. Se lisäisi osaltaan hallinnon asiakaslähtöisyyttä ja tehokkuutta. Maakuntajaon osalta pallo on nyt ennen kaikkea maakunnilla itsellään. Niiden olisi syytä oma-aloitteisesti ja ennakkoluulottomasti arvioida, mikä on pidemmän ajan tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi tarkoituksenmukainen maakuntajako ottaen huomioon maakuntatason merkityksen kasvamisen, Reina toivoi. Lisätietoja: valtiosihteeri Timo Reina, 0500 805 158  Takaisin  Tulosta sivu |