Kunnallisen demokratian jatkokehittäminen vaatii resursseja ja panostusta myös seuraavalta hallitukselta12.12.2006 [ SV ]
Kuntien toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat merkittävästi ja osin ennakoimattomin tavoin demokratian tilaan ja kehitykseen. Muun muassa käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää demokratian tilan säännöllistä seurantaa ja arviointia myös seuraavalla hallituskaudella. Näin todetaan tänään 12. joulukuuta 2006 alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle luovutetussa Kunnallisen demokratian kehittämishankkeen loppuraportissa, Kuntademokratian valkoisessa kirjassa. Demokratian tilan säännöllinen seuranta tarpeen uudistusten keskellä Raportin mukaan kunnallisen demokratian toteutumiseen vaikuttavat kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä ulkoistamisen, yksityistämisen ja uudentyyppisten palvelutuotantotapojen käyttöön oton lisääntyminen. Nämä uudistukset ovat haaste kaikenkokoisille kunnille. Haasteisiin vastaaminen vaatii työtä, sitoutumista ja resursseja sekä kunnilta että valtionhallinnolta. Tarvitaan ennakointia sekä seurantaa uudistusten vaikutuksista kunnallisen demokratian tilaan. Ilman säännöllistä seurantaa vaarana on, että kunnista tulee itsehallinnon suhteen entistäkin eriarvoisempia ja että kunnat jakautuvat menestyjiin ja häviäjiin demokratian toimivuutta mitattaessa. Tällainen kehitys vaikuttaisi äänestysaktiivisuuteen, osallistumiseen sekä demokratian tilaan ja legitimiteettiin. Raportissa ehdotetaan, että demokratian kehittämistyötä tulisi tehdä samanaikaisesti kuntien toiminnan ja hallinnon uudistusten yhteydessä. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen on ulotettava demokratian kehittämisen näkökulma. Kunnallisen demokratian tilan säännöllisempi seuranta hankkeen jälkeen on välttämätöntä. Tämä edellyttää resurssien kohdentamista seuranta- ja kehittämistyöhön osallistuville ministeriöille. Luottamushenkilöiden työskentelyedellytykset turvattava jatkossa - roolijako viranhaltijoihin pidettävä selkeänä Raportissa ehdotetaan kunnallisten luottamushenkilöiden työskentelyedellytysten ja –menetelmien kehittämisen jatkamista. Kuntademokratiahankkeessa on tehty pohjatyötä, mutta kehitys vaatii luottamushenkilöiltä entistä enemmän työtä erityisesti suurissa kaupungeissa. Tämän johdosta erityisesti kokopäivätoimisten luottamushenkilöiden oikeuksien sisällyttämistä lainsäädäntöön on tarpeen tarkastella myös jatkossa. Lisäksi on pohdittava, onko virkamies- ja luottamushenkilöjohdon työ- ja roolijako järkevämpää pitää selkeänä kuntalain tarjoaman kahden vaihtoehdon, perinteisen kunnanjohtajamallin tai pormestarimallin keinoin. Raportin mukaan toisenlaiset ratkaisut voivat helposti ruokkia epäselvyyttä ylimmän johdon keskinäisistä rooleista. Syvällisempää yhteistyötä kuntien ja valtionhallinnon välillä on kehitettävä Raportissa ehdotetaan syvällisemmän yhteistyön kehittämistä kuntien ja valtionhallinnon välillä. Hankkeessa toteutettu tiivis yhteistyö kuntakumppaneiden välillä erityisesti valmisteltujen lainsäädäntömuutosten osalta johti hyviin tuloksiin. Valmistellut lainsäädäntöuudistukset saivat alkusysäyksensä mukana olleilta kunnilta. Näistä tarpeista luotiin mahdollistavaa lainsäädäntöä, josta on aidosti hyötyä kuntien kannalta. Raportissa suositellaan tiiviimpää yhteistyötä kuntien ja eri sidosryhmien kanssa käytettäväksi niin demokratian kehittämisessä kuin laajemminkin julkishallinnossa jatkossa. Hanketta on toteutettu asiantuntijatyönä sekä viiden kuntakumppanin, Oulun seutu, JJR allianssikunnat, Turun, Imatran ja Kotkan kaupungit, kanssa kuntakehitystoimintana. Ensimmäisen toimivuoden aikana hankkeessa kartoitettiin, millaisia ongelmia ja haasteita kuntien toimintojen markkinaehtoistumiseen ja kuntien toiminnan verkostoitumiseen sekä yhteistyöhön liittyy kunnallisen demokratian näkökulmasta. Ongelmien todettiin liittyvän lainsäädäntöön, toimintatapoihin sekä asenteisiin. Kunnallisen demokratian kehittämishanke vahvistanut luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä sekä kuntien poliittista ohjausta Kuntademokratiahankkeessa on pyritty luomaan edellytyksiä kansanvaltaisen ohjauksen vahvistamiselle kunnissa. On valmisteltu kaksi hallituksen esitystä, jotka koskevat kuntalain muutoksia. Elokuun alussa voimaan tullut kuntalain muutos mahdollisti pormestarimallin käyttöönoton, kunnallisten luottamushenkilöiden oikeuden saada vapaata työstään luottamustoimen hoitamista varten, valtuustoryhmien tukemisen sekä otto-oikeuden muutoksen yhteistoiminnan esteiden poistamiseksi. Toinen esitys annettiin eduskunnalle marraskuussa. Se sisältää kuntalain muutokset kuntakonsernien ja kunnallisten liikelaitosten osalta ja pyrkii vahvistamaan kuntien omistajaohjausta, parantamaan valtuustojen mahdollisuuksia ohjata kuntakonsernia sekä lisäämään kuntien toiminnan läpinäkyvyyttä ja selkeyttämään kunnallisten liikelaitosten asemaa markkinoilla. Lisäksi hankkeen tuloksena on syntynyt tutkimuksia sekä kumppanuuskuntien kanssa yhteistyössä kehitettyjä uusia toimintamalleja, jotka tulevat vaikuttamaan kunnallisen demokratian tilan kehittymiseen hankkeen jälkeenkin. Kaikki toimenpiteet tähtäävät kuntien poliittisen ohjauksen sekä kunnallisten luottamushenkilöiden toimintaedellytysten vahvistamiseen ja ylläpitämään vahvaa kunnallista demokratiaa muutosten keskellä. Toimintaympäristömuutosten jatkuessa demokratian vahvistamispyrkimyksiä on raportin mukaan jatkettava. Kunnallisen demokratian kehittämishanketta on toteutettu sisäasiainministeriön kuntaosastolla 1.1.2004 – 31.12.2006 välisenä aikana. Hanke on ollut osa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Se on selvittänyt kuntien toiminnan markkinaehtoistumisen ja verkostoitumisen vaikutuksia kunnalliseen demokratiaan. Hankkeen loppuraportissa esitellään hankkeen etenemistä, tavoitteita, tuloksia sekä esitetään ehdotuksia demokratian kehittämisen jatkotyölle. Raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/562006. Lisätiedot: projektipäällikkö Inga Nyholm, (09) 160 44524 Takaisin  Tulosta sivu
|