Varautuminen ja väestönsuojelu

Pelastuslaki sisältää keskeiset säännökset väestönsuojeluun varautumisesta ja pelastustoimen kannalta keskeisestä yhteistyöstä väestönsuojelussa eri viranomaisten kanssa. Pelastuslain mukainen toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että toiminta on mahdollista myös valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa.

Poikkeusoloilla tarkoitetaan sellaista turvallisuustilannetta, jossa viranomaiset joutuvat turvautumaan normaalista poikkeavaan valtuuksien käyttöön. Tällöin voidaan säädellä esimerkiksi oikeudesta oleskella tai poistua tietyltä paikkakunnalta tai velvoittaa henkilöitä osallistumaan pakolliseen työpalveluun. Poikkeusolot on määritelty valmiuslaissa, ja niillä tarkoitetaan muun muassa sotaa tai sen uhkaa, sodan jälkitilaa tai Suomeen kohdistuvaa sotilaallista painostusta. Myös erittäin vakava suuronnettomuus voi edellyttää valmiuslain mukaisten valtuuksien käyttöönottoa.

Väestönsuojelu on poikkeusolojen pelastustoimintaa, jolle on kansainvälisin sopimuksin määritelty erityinen asema. Väestönsuojeluhenkilöstö, -materiaali ja -tilat nauttivat erityistä suojelua aseellisissa konflikteissa. Väestönsuojelun tunnuksena käytetään sinistä tasasivuista kolmiota oranssilla pohjalla. Suomessa väestönsuojelumateriaali on merkittävä myös tunnuksella VSS (väestön siviilisuojelu).

Väestönsuojelua johtaa alueen pelastustoimi, joka poikkeusoloissa vastaa muun muassa pelastustoiminnasta, väestön varoittamisesta, evakuoinneista sekä omatoimisen varautumisen johtamisesta. Kunnilla on myös väestönsuojeluun liittyviä tehtäviä, kuten vastuu lääkintähuollosta sekä puhdistus- ja raivaustoiminnasta.