Maahanmuuttopolitiikka perustuu yhteisiin linjauksiin ja sopimuksiin

Suomen maahanmuuttopolitiikka ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelu perustuvat hallituksen linjaamiin tavoitteisiin, EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin.

Sopimuksista tärkeimpiä ovat

• Euroopan ihmisoikeussopimus
• kidutuksen vastainen yleissopimus
• lapsen oikeuksien sopimus
• Geneven pakolaissopimus.

Maahanmuuttopolitiikalla edistetään sellaista maahanmuuttoa, jota Suomi tarvitsee muun muassa väestön ikääntymisen johdosta. Työvoiman maahanmuuttoa tuetaan toimivalla ja tehokkaalla työnantajien ja yritysten tarpeet huomioivalla lupajärjestelmällä.

Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämiseen

Maailmassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. YK:n pakolaisjärjestön mukaan kymmenet miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan sotia, vainoja ja konflikteja. Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea ja muita EU-maita ottamaan vastaan kansainvälistä suojelua tarvitsevia turvapaikanhakijoita.

Pakolaiskriisin seurauksena Eurooppaan ja myös Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi moninkertaiseksi.  

Turvapaikanhakijamäärien kasvaessa on käynyt selväksi, ettei EU:n olemassa oleva sääntely toimi suurien väestömäärien aiheuttamassa paineessa. Suomi tukeekin Euroopan unionin pyrkimyksiä maahanmuuton parempaan hallintaan ja osallistuu aktiivisesti EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämiseen. Suomi kannattaa esimerkiksi kiintiöpakolaisten vastaanoton laajentamista yhä useampiin jäsenvaltioihin tapana edistää maahanmuuttoa laillisia väyliä pitkin.